Sadonkorjuu

Syksy on sadonkorjuun aikaa. Korjuun aloittamiseen vaikuttaa ensisijaisesti viljelykasvin kehitys. Kun viljat ovat tuleentuneet, ne ovat valmiita korjattaviksi.

Tuleentuneena viljan kasvu on päättynyt. Sadon korjuun ajankohdan määrittelemistä helpottaa tuleentumisvaiheiden seuranta. Tällöin tarkkaillaan niin jyvän kiinteyttä, kasvuston yleisväriä kuin lehtien ja korren väriä.

Tuleentumisvaiheita on kaikkiaan neljä:

  1. maitotuleentuminen
  2. keltatuleentuminen
  3. täystuleentuminen
  4. ylituleentuminen

Paras ajankohta sadonkorjuulle on keltatuleentumisvaihe, jolloin jyvien kosteus on 25 - 35 %.

Kasvusto pyritään korjaamaan mahdollisimman kuivana, jotta kuivatus jäisi vähäiseksi. Säät ratkaisevat lopulta korjuupäivän, sillä sateet vaikeuttavat korjuuta ja heikentävät sadon laatua.

Leikkuupuimuri korjaa siemensadon

Ruokatieto, puinti, kuvaaja Antero Ohranen

Leikkuupuimurilla korjataan siemensato.

Leikkuupuimuri on varsinainen monitoimikone. Se niittää kasvuston ja kuljettaa sen sisäänsä. Sen sisällä olevat varstat irrottavat siemenet kasvista.

Siemenet kulkeutuvat puhdistavien seulojen kautta lopulta säiliöön. Kasvien tähteet leikkuupuimuri puhaltaa takaisin peltoon. Säiliöstä siemenet tyhjennetään traktorin peräkärrylle, jossa ne kuljetetaan kuivattaviksi.

Leikkuupuimuri tarvitsee toimiakseen vain yhden henkilön, joka kuljettaa puimuria. Aikaisemmin sadonkorjuu vaatii runsaasti työväkeä.

Sato kuivataan

Suomessa kasvustot eivät koskaan kuivu niin paljon, että siemenet olisivat tarpeeksi kuivia säilyäkseen varastossa. Tämän vuoksi puitu sato kuivataan välittömästi erityisissä viljan kuivureissa.

Olkisato paalataan

Siemensadon lisäksi viljoista korjataan usein olkisato. Oljet ovat viljojen korsia, joista siemenet on puitu pois. Olkia käytetään jonkin verran nautojen rehuna, mutta pääasiassa niitä käytetään eläinsuojien kuivikkeina. Oljet korjataan nykyisin paalaamalla samaan tapaan kuin kuiva heinä.

Oljet voidaan myös jättää maahan, jolloin ne lisäävät maan eloperäistä ainetta. Tällöin oljet silputaan ja kynnön yhteydessä ne sekoittuvat maahan.

Peruna kolhiintuu kylmässä

Perunan satoa korjataan pitkin kesää. Uuden sadon perunat ennättävät toreille usein jo juhannukseksi. Varastoitavan perunan sato nostetaan, kun mukuloiden kuori on tarpeeksi vahva.

Yleensä peruna nostetaan syyskuun alkupuolella ennen kuin lämpötila laskee alle 10 asteen, koska kylmässä peruna kolhiintuu helposti.

Juurikasvit korjataan ennen talven tuloa

Juurikasvit, kuten sokerijuurikas, porkkana, punajuuri ja lanttu, ovat suojassa maan sisässä. Juurikkaat yleensä kasvavat lokakuulle asti. Sen vuoksi niiden sato korjataan viimeisenä. Juurikasvit täytyy kuitenkin nostaa maasta ennen kuin maa jäätyy.

Juurikasvit ja peruna nostetaan nostokoneilla

Maassa olevan sadon korjuuseen käytetään nostokoneita. Ne nostavat kasvit ylös maasta, katkaisevat varret ja kuljettavat sadon säiliöihin. Perunan nostokoneiden päällä on liukuhihna, jonka ääressä sadosta lajitellaan huonot ja vioittuneet yksilöt pois.

Osa sadosta korjataan käsin

Puutarhaviljelyssä käytetään edelleenkin runsaasti käsityötä sadonkorjuussa, esimerkiksi mansikanpoiminnassa. Myös vihannesviljelmillä tuorekulutukseen myytävä sato sekä kasvihuonevihannekset korjataan käsin.

Marjakasveista ainoastaan herukat ja karviainen korjataan Suomessa koneellisesti herukkapuimurilla. Myös vadelma sopii sadonkorjuuseen, mutta Suomen viljelmät ovat niin pieniä, ettei se ole taloudellisesti kannattavaa.