Kanat ja broilerit

Valitse aihealue alta tai selaa sivua eteenpäin.

Kana kotieläimenä
Kanan elintoiminnot
Kanan käyttäytyminen
Kana munantuottajana
Broilerit

Kana kotieläimenä

Kana on yleisin lintu

Kana on maailman laajimmalle levittäytynyt ja yleisin lintulaji. Esimerkiksi Suomessa on kanoja enemmän kuin ihmisiä. Kanat tuottavat munia sekä lihaa. Lihantuotantoon kasvatettavia kanoja kutsutaan broilereiksi.

Suomessa on kanoja pidetty jo 1200-luvulla. Tällöin ne kuitenkin olivat outoja harvinaisuuksia. Kanojen pito yleistyi Suomessa vasta 1900-luvun alussa. Lähes jokaisella maatilalla oli oma pieni kanala, joka tuotti munia omiksi tarpeiksi ja lähiseudulle. 1960-luvun alussa perustettiin ensimmäiset erikoistuneet kanalat ja broilerkasvattamot.

Takaisin alkuun

Kanan elintoiminnat

NOKKA JA JALAT

Kanan rakenne muistuttaa muiden lintujen rakennetta. Nokkaa kana käyttää ruuan etsimiseen. Sen vuoksi nokka on herkkä elin, mutta pinnaltaan kova ja kestävä.  

Kanan jalat ovat myös kovapintaiset. Kukon jaloissa on erityiset kannukset, joita se käyttää aseina tappelussa.

Harja ja heltat

Harja ja heltat ovat muodostuneet kanan ihosta. Kukolla harja ja heltta ovat suurempia kuin kanalla. Munivan kanan harja on kirkkaampi kuin munimattoman kanan. Kanan iho on herkkä. Kanalla ei ole hikirauhasia, joten helteisellä säällä se hakeutuu varjoon. Kanan elintoiminnot ovat vilkkaat kuten muillakin linnuilla. Sen seurauksena kanan ruumiinlämpö on 40 - 42 astetta.

Kanalla on hyvä näkö

Kanan tärkein aisti on näkö. Kanalla on hyvä värinäkö ja tarkempi pienten yksityiskohtien erotuskyky kuin ihmisellä. Kanan silmät ovat lähes pään sivulla, minkä vuoksi se näkee helposti myös sivulle ja takaviistoon.

Kanan korvat ovat pienet. Siitä huolimatta sen kuulo on hyvä. Myös makuaisti on melko tarkka ja tuntoaisti on hyvin kehittynyt. Sen sijaan hajuaistilla ei liene juurikaan merkitystä kanojen elämässä.

Ruuansulatus

Kanalla ei ole hampaita, joten sen ruuansulatuselimistön täytyy sulattaa kokonaisina niellyt ruokapalat. Tämän vuoksi kana nielee silloin tällöin soraa, joka lihasmahassa edistää ruuan hienontumista.

Ruuan pehmeneminen alkaa kuvussa. Sieltä ruoka kulkee rauhasmahaan, jonka seinämistä erittyvät nesteet aloittavat ruuan sulattamisen. Lihasmahassa oleva sora jauhaa ruuan pienemmäksi. Ruuansulatus jatkuu ohutsuolessa ja umpisuolissa. Ruuansulatuselimistö päättyy yhteissuoleen, jonka kautta ulosteet poistuvat.

Kanan ruuansulatus- ja sukuelimet: 

1. ruokatorvi
2. kupu
3. rauhasmaha
4. lihasmaha
5. maksa
6. sappirakko
7. pohjukaissuoli 
8. haima
9. ohutsuoli
10. umpisuolet
11. virtsanjohdin
12. munuainen
13. yhteissuoli
14. peräaukko
15. munasarja
16. munanjohdin
17. kohtu

Kana, kukko ja munat?

Munat syntyvät kanan sukuelimissä. Keltuaiset kehittyvät munasarjassa. Valmiit keltuaiset siirtyvät munanjohtimeen, jossa kehittyvät valkuainen ja kuorikalvot. Lopuksi kohdussa kehittyy munan kuori. Tämän jälkeen muna on valmis munittavaksi. Uusia munia kypsyy kohdussa tasaiseen tahtiin 24 - 36 tunnin välein.

Munien tuotantoon ei tarvita kukkoa. Kana munii riippumatta siitä, onko kukko hedelmöittänyt sen vai ei. Poikasia voi hautoa munista vain, jos kukko on hiljattain astunut kanan eli munat ovat hedelmöitettyjä. Ihmisravintona hedelmöittyneet tai hedelmöittymättämät munat ovat yhtä hyviä.

Takaisin alkuun

Kanan käyttäytyminen

Miksi kukko kiekuu?

Kanoilla on oma kielensä. Kukon kiekuminen on viesti muille ryhmille. Se kertoo, että tämä reviiri on vallattu. Kanat pitävät yhteyttä toisiinsa kotkottamalla ja varoittavat uhkaavista tilanteista erityisin äänimerkein. Äänten lisäksi kanat viestittävät asennoilla ja eleillä.

Kana on yhteisöeläin

Kana on ryhmäeläin. Luonnollisessa ryhmässä on 5 - 20 kanaa ja muutama kukko. Ryhmän jäsenet tuntevat toisensa ja niillä on oma reviirinsä, jolta ne etsivät ruokansa. Vaikka kanat elävät ryhmissä, ne pyrkivät säilyttämään myös tietyn vähimmäisetäisyyden toisiin yksilöihin. Normaalisti se on etäisyys, jonne kana ylettyy nokallaan.

Nokkimisjärjestys

Ryhmän sisällä vallitsee arvojärjestys eli niin sanottu nokkimisjärjestys. Se takaa rauhallisen yhteiselon ryhmässä. Jos esimerkiksi ruokaa ei riitä kaikille, se jaetaan arvojärjestyksen mukaisesti. Korkea-arvoisimmat yksilöt saavat parhaat palat.

Arvojärjestys ratkaistaan mahtailuelein. Jos joku kana tai kukko ei hyväksy toisen arvokkaampaa asemaa, se haastaa ylempänsä mahtailutanssiin. Sen tuloksena toinen tunnustaa toisen aseman ja rauha vallitsee taas kanaparvessa.

Kanan päivärytmi

Luontaisissa oloissa kanat noudattavat vuorokauden aikana tiettyä rytmiä, jonka määrää valo. Kanat ovat hereillä valoisan ajan ja nukkuvat pimeän ajan. Pimeässä kana ei syö eikä juo.

Kanan päiväohjelma:

1. nukkuminen oksalla tai orrella
2. puhdistautuminen
3. ravinnon etsintää
4. käynti juomapaikalla
5. pesänrakennusta tai muninta
6. parittelu
7. aurinkokylpy
8. hiekkakylpy
9. ravinnon etsintää
10. käynti juomapaikalla
11. nukkuminen

Aamulla herättyään kana oikoo siipiään ja jalkojaan ja puhdistaa höyheniään. Kun joku kanoista lennähtää orrelta alas, muut seuraavat pian perässä. Aamupäivä on kanan aktiivista aikaa, ruuan etsintää, munimista ja pesän rakentamista.

Keskipäivällä on kanojen lepohetki. Ne rentouttavat itseään hiekka- ja aurinkokylvyillä. Ennen iltaa kanat vielä hakevat ruokaa ja juomaa. Hyvissä ajoin ennen hämärän tuloa kanat lennähtävät yöpymispuulle.

Takaisin alkuun

Kana munantuottajana

Kanat aloittavat munintansa noin 18 viikon ikäisinä. Nuoret kanat munivat parhaiten. Tämän vuoksi kanoja pidetään yleensä yhden munintakauden eli noin 14 kuukautta.

Valo säätelee kanan munintaa

Valo säätelee kanan vuosirytmiä. Luonnossa kanojen lisääntymiskausi alkaa keväällä päivien valoisan ajan pidentyessä. Tuolloin käynnistyy myös muninta.

Kanaloissa kanojen munintaa säädellään sähkövalojen avulla. Valot pidetään päällä 14 - 17 tuntia vuorokaudessa. Tällöin muninta alkaa ja se jatkuu vuodenajasta riippumatta. Kanaloissa ei yleensä ole ikkunoita, koska niistä tuleva kirkas auringonpaiste varsinkin keväällä voi ärsyttää kanoja nokkimaan toisiaan.

Erilaisia tuotantotapoja

Erilaisia kananmunien tuotantotapoja ovat virikehäkkikanalat, lattiakanalat sekä luomukanalat. Perinteiset häkkikanalat on kielletty vuonna 2012.

Kanalassa munitut munat kerätään keräilykennoihin vähintään kerran päivässä ja siirretään viileään munahuoneeseen. Kennot pakataan rullakoihin, jotka pakkaamon keräilyauto hakee vähintään kerran viikossa.

Virikehäkkikanalat

Häkkikanala on yleisin kananmunien tuotantomuoto. Vanhat häkkikanalat poistuvat käytöstä vuoden 2012 alusta, jolloin virikehäkkikanalat korvaavat perinteiset häkkikanalat. Virikehäkkejä kutsutaan myös pienryhmäkanaloiksi, sillä yhdessä ryhmässä voi olla jopa 50 kanaa.

Virikehäkki- tai pienryhmäkanalassa kanat elävät suurissa häkeissä, joissa on niiden luontaisia käyttäytymistarpeita huomioivia virikkeitä. Häkeissä on orsi, munintapesä, kuopsutusalue ja hiukan enemmän tilaa kuin perinteisissä häkkikanaloissa. Kanoja saa olla neliömetrillä uusissa häkeissä noin 13 kappaletta kun vanhoissa häkkikanaloissa kanoja oli neliömetrillä noin 16 kappaletta.

Lattiakanalat

Häkkien lisäksi kanoja kasvatetaan lattiakanaloissa. Niissä kanat voivat liikkua vapaasti lattialla, nokkia, kuopia ja kylpeä pehkussa sekä munia pesiin. Kanoja on keskimäärin neliömetrillä seitsemän kappaletta ja 1000 - 3000 koko kanalassa. Lattiasta vähintään kolmannes on peitetty kuivikkeilla.

Lattiakanalassa kuivikkeiden vaihto tuottaa enemmän työtä kuin virikehäkkikanalassa. Pienissä lattiakanaloissa munat kerätään käsin ja suuremmissa liukuhihna kuljettaa munat pakkaushuoneeseen. Tuotantokustannuksia nostavat lisäksi suuremmat tilavaatimukset ja sitä kautta suuremmat lämmityskulut. Mahdollisuus liikkua lisää myös kanojen rehunkulutusta.

Luomukanalat

Luomukanalat ovat lattiakanaloita, joissa on pesät, orret, ikkunat ja ulkotarha. Kanat ruokitaan pääosin luomurehulla. Eläintiheys on enintään
6 kanaa / m² ja kokonaismäärä enintään 3000 yksilöä.

Koodi munassa kertoo tuotantotavan

Vuoden 2004 alusta lähtien munan alkuperän voi jäljittää munapakkauksessa tai munan kuoressa olevan merkinnän perusteella.

Merkintäkoodin ensimmäinen numero kertoo tuotantotavan:

0=luonnonmukainen tuotanto
1=ulkokanala (ei Suomessa)
2=lattiakanala
3=virikehäkkikanala/pienryhmäkanala

Seuraava munan kuoressa oleva tunnus on kansallisuus (FI=Suomi) ja viimeisenä tuottajan eli kanalan tunnistenumero.

Kanojen rehut

Kanaloissa käytetään pääasiassa teollisia rehuvalmisteita. Ne sisältävät enimmäkseen kotimaista viljaa, jonka täydentäjänä on valkuaisrehuja sekä kivennäisaineita ja vitamiineja. Pienissä lattiakanaloissa kanoille annetaan myös kokonaisia jyviä, ruuan tähteitä sekä erilaista viherrehua.

Broilerit

Kana vai broileri?

Broileri on lihantuotantoon jalostettu nopeakasvuinen kanarotu. Se on eri sukuhaaraa kuin munituskanat, joten broilereiksi kasvatetaan sekä kukonpojat että "kanatytöt".

Broileri kasvaa nopeasti

Broilerien kasvatus tapahtuu tarkkaan säädeltynä sopimustuotantona. Broilerin elämä alkaa hautomossa, jossa emokanalassa tuotetut munat kehittyvät untuvikoiksi kolmessa viikossa.

Broilerinkasvattamoon untuvikot saapuvat vuorokauden ikäisinä eli noin 40 gramman painoisina. Broilerit kasvavat nopeasti. Ne ovat teurasikäisiä noin 5 viikkoa vanhana. Tällöin ne painavat suunnilleen 1,8 kiloa. Ennen uutta untuvikkoerää kasvattamo pestään kauttaaltaan puhtaaksi.

Broilerihalliin saapuneita tipuja.

Broilerit ovat jo kasvaneet teurasikäisiksi.

Broileri kasvaa vapaana hallissa

Broilerikasvattamoissa on kerralla keskimäärin 40 000 broileria. Kasvatushalli voi olla jaettu useampaan osastoon ja joillakin broilerikanaloilla on useita kasvattamorakennuksia. Lintuja on keskimäärin 20 yksilöä neliömetrillä, mutta ne saavat liikkua vapaasti hallissa. Lattia on päällystetty turve- tai kutterilastukuivikkeella.

Tarkoin säädellyt kasvuolot

Rehua ja raikasta vettä on jatkuvasti saatavana automaateista. Rehu koostuu useimmiten seoksesta, jossa on kaksi kolmannesta viljaa ja loput proteiinipitoista soijaa, kivennäisaineita ja vitamiineja. Sitä  broileri syö kasvuaikanaan noin kolme kiloa.

Kasvattamon lämpöolosuhteita, ilmastointia ja valaistusta säädellään huolellisesti. Pimeää yöaikaa on 2 - 6 tuntia.

Broilerin luomutuotanto

Suomessa on myyty luomubroileria syksystä 2014 alkaen. Tuotantoa kokeiltiin jo aiemmin, mutta tuolloin se ei vielä ollut kannattavaa. 2014 myynti lähti kuitenkin hyvin vauhtiin. Luomubroilerin tuotanto eroaa tavanomaisesta tuotannosta mm. kasvuajan, tilantarpeen, ruokinnan ja ulkoilun osalta. Luomubroileri on hitaammin kasvavaa rotua kuin tavanomainen broileri, ja sen kasvuaika on lähes kaksi kertaa pidempi, eli 8-9 viikkoa. Lintuja on kasvatushallissa vähemmän tavanomaiseen tuotantoon verrattuna, noin 10 lintua neliömetrillä.

Kuuden viikon ikäisinä luomubroilerit pääsevät sään salliessa ulkoilemaan laajalle pihalle.

Koska tuotantokustannukset ovat kalliimpia, luomubroileri maksaa myös enemmän. Hinta on noin 2-3 kertainen tavanomaisesti tuottettuun broileriin nähden.

Valvonta on pitänyt taudit kurissa

Tautitilanne on Suomessa hyvä, eikä meillä ole esiintynyt vakavia siipikarjasairauksia. Tuotantoketjun kaikkia vaiheita valvotaan ja esimerkiksi kansallinen salmonellaohjelma näytteenottoineen varmistaa, ettei markkinoille pääse salmonellan saastuttamia lihaeriä. Broilerinkasvatuksessa ei ole myöskään jouduttu käyttämään rokotuksia.

Takaisin alkuun