Kirjolohi on suomalaisten kuluttajien eniten suosima kalalaji yhdessä silakan kanssa.
90 kalaa sadasta kasvatetusta kalasta on kirjolohia. Kirjolohen ansiosta tuoretta, kotimaista kalaa saa kaupasta nykyisin ympäri vuoden. Ruokapöytiemme uusi kasvatuslajitulokas on siika, jonka suosio kasvaa kovaa vauhtia. Kasvatettu siika täydentää hyvin kalastetun siian saannin kausivaihteluja. Siian kasvatusmäärä on vakiintunut noin miljoonaan kiloon.
Kuvassa on kalanviljelyallas, jonka keskellä näkyy ruokinta-automaatti.
Suomessa on noin 200 kalankasvattajaa. Kaksi kolmasosaa Suomen ruokakalan tuotannosta on keskittynyt Ahvenanmaalle ja Saaristomerelle. Sisävesissä kasvatetaan pääasiassa kalanpoikasia kalaistutuksia ja ruokakalatuotantoa varten, mutta jonkin verran myös ruokakalaa.
Kalat käyttävät hyödykseen nauttimansa ravinnon kasvamiseen tehokkaammin kuin muut eläimet. Kala on vaihtolämpöinen eikä se tarvitse ravintoa elimistönsä lämmittämiseen kuten tasalämpöiset eläimet. Tämän ansiosta hyvissä kasvatusolosuhteissa pystytään yhdellä rehukilolla kasvattamaan kirjolohen painoa jopa yhdellä kilolla.
Kirjolohia ruokitaan teollisilla kuivarehuilla, jotka vastaavat kalan ravintoainetarpeita. Rehujen päävalmistusaineita ovat kalajauho, kalaöljy, vehnä, kasviöljy ja erilaiset kasvivalkuaisraaka-aineet kuten soijajalosteet. Lisäksi rehut sisältävät kalan hyvinvoinnille tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Viime vuosina kasviperäisten raaka-aineiden määrä on noussut rehuissa merkittävästi.
Rehun sisältämien erilaisten ravintoaineiden lisäksi on tärkeää, että rehu on rakenteellisesti oikeanlaista. Ravintoa ei saa mennä vedessä hukkaan. Rehusta ei saa liueta ravinteita veteen eikä se saa vajota liian nopeasti, jotta kalat ehtivät syödä sen. Rehu ei saa myöskään jäädä kellumaan veden pinnalle.
Ruokinta hoidetaan käsin tai erilaisia ruokinta-automaatteja hyväksi käyttäen. Annostelu on hyvin tarkkaa. Annostelussa käytetään apuna ns. ruokintataulukoita, jotka ilmoittavat kullekin kalakoolle sopivan päivittäisen ruoka-annoksen huomioiden vallitsevan veden lämpötilan. Annostelun tarkkuus on erittäin tärkeää yrittäjälle. Rehut ovat kalliita ja kasvatuslupiin liittyvät ravinnepäästörajat tiukkoja. Oikealla annostelulla vaikutetaan myös lihan laatuun.
Kasvaakseen kalat tarvitsevat runsaasti puhdasta ja happipitoista vettä. Vesistöjen säilyminen puhtaana onkin tärkeää kalanviljelyä ajatellen. Rehevöityminen lisää levien määrää ja alentaa veden happipitoisuutta, silloin kalojen elinolosuhteet ja lisääntyminen heikkenevät.
Kalankasvatus on ollut Suomessa ainoa alkutuotantomuoto, joka on vaatinut erityisen viranomaisten myöntämän vesiluvan. Kalankasvattamoista tulevia ravinteiden päästöjä säädellään ja valvotaan koko ajan.
Kalankasvattajat maksavat myös itse ympäristönsuojelusta. Kasvattajien kannattaakin olla tarkkoja rehun laadusta ja kalojen ruokinnasta, jotta mahdollisimman vähän ravinteita joutuu ympäröivään vesistöön.
Kalanviljely on ympäristötehokas tapa tuottaa terveellistä ruokaa ihmisille. Pienellä rehupanoksella saadaan hyvää valkuaista ja rasvaa. Rehujen ja ruokinnan jatkuva kehittyminen on vähentänyt kalanviljelyn vesistökuormitusta. Nykyisin kalanviljelyn osuus Suomen vesistöjen fosforikuormituksesta on vain pari prosenttia ja typpikuormituksesta vain prosentin.
Kalanviljelyllä on tärkeä merkitys luonnonkalakantojen säilymisessä. Itämeren lohesta noin 95 % on istutettuja kaloja, jotka on tuotettu kalanviljelylaitoksilla emokalojen mädistä. Lohen luontainen lisääntyminen on häiriintynyt monin paikoin todennäköisesti ympäristötekijöiden takia. Kalanviljely tuottaa suuren määrän myös vesistöihin istutettavista istukaspoikasista. Valtalajeja ovat taimet, siiat, kuha ja jopa eri karppilajit. Myös kirjolohia istutetaan useisiin vesistöihin urheilukalatarpeisiin.
Kirjolohi on toistaiseksi ainoa kala, joka on laatuluokiteltu. Laatuluokitus tarkoittaa sitä, että kalan on ulkonäöltään, maultaan ja rakenteeltaan oltava moitteeton ja että kalan kasvatuksessa, ruokinnassa, perkauksessa ja lajittelussa noudatetaan tarkkoja ohjeita. Laatuluokkia on kolme, joista kaksi (Superior ja Standardi) ovat vähittäismyyntiin tulevien kalojen luokkia.
Kasvatetut kirjolohet perataan 2 - 2,5 kilon painoisina, jolloin ne ovat 2 - 3 vuoden ikäisiä. Siiat perataan 0,6 - 1 kilon painoisina, jolloin ne ovat 3 - 4 -vuotiaita.