Maatalous eri osissa Suomea
Varsinais-Suomesta käytetäänkin joskus nimitystä Vakka-Suomi, joka tuo mieleen laajat, viljan viljelyyn hyvin sopivat peltoaukeat. Vakka on historiallinen viljamitta.
Etelä-Pohjanmaan maisemaa taas kutsutaan Latomereksi peltolakeuksilla seisovien latojen vuoksi. Ladoissa on varastoitu heinää ja olkia.
Viereinen kuva kertoo, miten maatilat ovat määrällisesti jakautuneet Suomessa.
Maito- ja Vilja-Suomi
Maatilat ovat erikoistuneet joidenkin viljelykasvien viljelemiseen tai tiettyjen kotieläinten kasvattamiseen.
Kasvukausi on pisin Etelä-Suomessa, joten siellä voidaan viljellä useita viljelykasveja ja niiden satoisimpia lajikkeita, mutta pohjoisempana viljelykasvien valikoima vähenee. Eniten viljatiloja on Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Kasvihuonetuotantoa on paljon Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Mansikoita ja muita marjoja viljellään paljon Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Suurin osa ruokaperunasta viljellään Pohjanmaalla, mutta varhaisperunat ovat usein peräisin Varsinais-Suomesta.
Lypsykarjatalous on suurin kotieläinsektori Suomessa.
Eniten lypsykarjatiloja on Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Sikatiloja on lähinnä Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Suurin osa kananmunista tuotetaan Varsinais-Suomessa. Siipikarjanlihaa tuottavat tilat sijaitsevat pääosin Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Alla olevasta kuvasta näkee tarkemmin, mitkä ovat tärkeimmät tuotantosuunnat eri puolilla Suomea.
. 
