Omenat
Talvilajikkeet poimitaan syksyllä ennen pakkasten tuloa ja varastoidaan viileässä paikassa. Ne kypsyvät vielä varastoinnin aikana ja ovat valmiita syötäväksi marras-joulukuussa.
Ristipölytteiset omenalajikkeet tarvitsevat myös toisen lajikkeen siitepölyä
Omenat (Malus domestica) ovat hyönteispölytteisiä. Monet omenalajikkeet eivät tuota hedelmiä, jolleivät ne pölyty toisen lajikkeen siitepölyllä. Sellaisia omenalajikkeita kutsutaan ristipölytteisiksi. Joitakin omalla siitepölyllä pölyttyviä lajikkeita on kuitenkin olemassa. Omenan kukat ovat valkoisia, vaaleanpunaisella vivahduksella.
Omena alkaa tuottaa satoa 3 - 5 vuoden kuluttua istutuksesta. Omenapuut tuottavat satoa 20 - 50 vuotta puun hoidosta ja kunnosta riippuen. Samassa rungossa voi myös olla eri lajikkeita. Tällaisia omenapuita kutsutaan perheomenapuiksi.
Viljelyalueet Suomessa
Omenaa viljellään Suomessa eniten Ahvenanmaalla. Muita tärkeitä viljelyalueita ovat Lohjan seutu ja Lounais-Suomen rannikkoalueet. Kaupallista viljelyä on myös pohjoisempana. Kotipuutarhoissa omenoita viljellään jopa Etelä-Lapissa.
| Miten viljellään? | Paras paikka omenalle on lämpimässä hiekkapohjaisessa maassa tai runsasmultaisessa hietasavimaassa, jossa pohjavesi on alhaalla. Myös tuulelta olisi hyvä olla suojaa. |
|---|---|
| Kasvuaika | Eri lajikkeet kypsyvät eri tahtiin. Kesä- ja syyslajikkeet kypsyvät ensimmäisinä, talvilajikkeet vasta myöhään syksyllä. Talvilajikkeiden maku on parhaimmillaan lyhyen varastoinnin jälkeen. |
| Tärkeimmät viljelytoimet | Omenapuut istutetaan mieluiten toukokuussa heti roudan sulamisen jälkeen. Vaikka talvi pitää tuholaiset ja taudit vähäisinä, joudutaan niitä toisinaan torjumaan ruiskuttamalla. Alkukesällä oksia taivutetaan vaakasuoraan asentoon ja ylimääräiset raakileet harvennetaan. Omenapuut leikataan aikaisin keväällä lepokauden aikana. Leikkauksella voidaan suunnata oksien kasvua ja saada rakenteellisesti kestävämpiä puita. Myös omenoiden laatu usein paranee leikkauksen ansiosta. Lannoitus tehdään pääasiassa keväällä, mutta osa siitä voidaan antaa myös syksyllä. Sato korjataan kesälajikkeista 2-3 kertaa, syys- ja talvilajikkeista yhdellä kerralla. |
| Tärkeimmät lajikkeet | Omenanviljelijöiden päälajike on Lobo. Kesälajikkeita ovat Valkea kuulas, Ranger, Huvitus, Pirja Syyslajikkeita ovat Punakaneli, Keltakaneli, Punainen Melba, Raike, Samo Talvilajikkeita ovat Punainen Atlas, Lobo, Åkerö |
| Istutus ja lisäystavat | Omenapuille tehdään suuri istutuskuoppa ja puiden väliin jätetään vähintään 3 metriä kasvutilaa. Omenapuita lisätään varttamalla tai silmuttamalla haluttu lajike kestävään perusrunkoon. Samaan perusrunkoon voidaan varttaa useita lajikkeita, jolloin puhutaan perheomenapuusta. |
| Viljelyala Suomessa | Omenaa viljellään Suomessa n. 450 ha:n alueella. |
| Keskisato | Mantereella keskisato on noin 8000 ja Ahvenanmaalla noin 10 000 kiloa/ha. Ammattiviljelmillä Suomessa tuotetaan vuosittain noin 2,5 - 3,5 miljoonaa kg omenoita. |
| Mitä korjataan satona? | Hedelmät. Lisäksi omenapuuaines on puuseppien tavoittelemaa raaka-ainetta. |
| Sadon laatutekijät | Tarpeeksi suuri koko (halkaisija vähintään 55 mm), kaunis ulkonäkö ja raikas maku. |
| Sadon riskit | Kovat pakkastalvet palelluttavat omenapuita kokonaan tai osittain, jolloin sadontuottokyky laskee useiksi vuosiksi. Keväthallat saattavat vioittaa kukkia ja raakileita. Rungot on suojattava talven ajaksi hirviltä, jäniksiltä ja myyriltä, jotta ne eivät tuhoaisi puuta. |
| Ominaisuudet ja käyttö | Kotimaiset omenat poimitaan lähes kypsinä. Tämä takaa sen, että niiden raikas ja aromaattinen maku on tallella. Ne voi syödä kuorineen. Omenoita syödään sellaisenaan. Lisäksi niitä käytetään leivonnaisten valmistamiseen. Niistä tehdään myös hilloja, soseita, marmeladia ja mehua. |
