Päärynä, kirsikka, luumu, kriikuna
Kirsikan, päärynän ja luumun kukat ovat valkoisia. Osa lajikkeista vaatii ristipölytyksen, mutta osa on itsepölytteisiä. Kirsikan marjat roikkuvat lyhyehkön varren päässä.
Puut alkavat tuottaa hedelmiä muutaman vuoden kuluttua istutuksesta. Hedelmäpuiden ikä vaihtelee 20 - 100 vuoteen kasvupaikasta ja hoidosta riippuen. Luumua, kriikunaa, päärynää ja omenaa käytetään myös koristepuina.
Luumun hedelmät kypsyvät elokuun lopussa.
Viljelyalue Suomessa
Päärynän, luumun, kriikunan ja kirsikan kaupallinen viljely on Suomessa hyvin vähäistä, mutta kotipuutarhoissa niitä kasvatetaan jonkin verran. Päärynää kasvatetaan lähinnä Etelä-Suomessa, kirsikka ja luumu menestyvät hyvin vielä Keski-Suomessa.
| Tieteelliset nimet |
Päärynä: Pyrus communis Luumu eli väskynä: Prunus domestica Kriikuna: Prunus domestica ssp. insititia Hapankirsikka: Prunus cerasus |
|---|---|
| Tärkeimmät viljelytoimet |
Päärynää viljellään kuten omenaa. Luumu-, kriikuna- ja kirsikkapuita leikataan mahdollisimman vähän ja omenasta poiketen vasta loppukesällä. Tauteja ja tuholaisia niissä esiintyy yleensä vähän. |
| Kasvuaika | Päärynä, luumu ja kirsikka kukkivat touko-kesäkuun vaihteessa. |
| Tärkeimmät lajikkeet |
Luumu: Punaluumu, Victoria, Sinikka, yleinen keltaluumu Päärynä: Elokuun päärynä, Auran päärynä Kriikuna: Sinikriikuna Kirsikka: Varjomorelli, Sikkola |
| Lisäystavat | Varttamalla perusrunkoihin. Luumulla ja kirsikalla on myös omajuurisia lajikkeita. |
| Mitä korjataan satona? |
Päärynästä hedelmät. Luumusta, kriikunasta ja kirsikoista marjat. |
| Sadon riskit | Hallat kukintavaiheessa. Kylmät ja vähälumiset talvet saattavat vahingoittaa hedelmäpuita. Myös taudit ja tuholaiset pienentävät satoa. |
| Ominaisuudet ja käyttö | Päärynät, luumut ja kirsikat syödään pääasiassa tuoreena. Niitä voidaan kuitenkin käyttää myös leivontaan sekä hillojen, soseiden, marmeladien ja mehujen valmistamiseen. |
