Puutarhamansikka
Fragaria x ananassa
Yleistä mansikasta
Puutarhamansikasta on kehitetty lukuisia lajikkeita. Käyttötarkoitus, satoisuus, sadonkorjuun ajankohta sekä talven- ja homeenkestävyys vaihtelevat eri lajikkeilla. Ensimmäiset kotimaiset mansikat kypsyvät juhannuksen aikaan. Niin sanottu kuukausimansikka on ahomansikan viljelyyn otettu muunnos.
Mansikkamaalla käytetään usein mustaa muovia, joka muun muassa pitää marjat puhtaampina.
Puutarhamansikkaa on viljelty Suomessa kauan. 1960-luvulla sen viljely laajeni ammattimaiseksi. Mansikka on Suomessa hyvin suosittu marja sekä tuoreena että säilykkeenä, kuten hilloina.
Tuntomerkit
Mansikan kukka on valkoinenja siinä on keltainen keskus. Kukan keskuksesta eli kukkapohjuksesta kehittyy syötävä punainen marja. Mansikan siemeniä ovat sen pinnalla olevat pienet vihreät pisteet (=pähkylät). Mansikkaa ei kuitenkaan lisätä siemenistä, vaan kasvullisesti rönsytaimista. Puutarhamansikka kasvaa 20 - 40 cm korkeaksi. Mansikka on itsepölytteinen, mutta hyönteis-
pölytyksestä on paljon apua.
Mansikan viljelyalue Suomessa
Mansikkaa viljellään lähes koko Suomessa sekä kotipuutarhoissa että ammattiviljelmillä. Perinteinen tuotantoalue on Suonenjoen ympäristö Pohjois-Savossa.
| Viljelyvaatimukset | Mansikka viihtyy parhaiten moreeni-, hieta- ja multamailla. Mansikka kärsii liiallisesta vedestä, joten loivasti viettävä rinne on sille tasamaata parempi viljelypaikka. Mansikkaa viljellään myös kasvihuoneissa, josta saadaan satoa huhtikuun lopulta alkaen myöhäiseen syksyyn saakka. |
|---|---|
| Kasvuaika | Mansikka aloittaa kukinnan Etelä-Suomessa touko-kesäkuun vaihteessa, Keski-Suomessa pari viikkoa myöhemmin. Marjat kypsyvät 40 - 50 päivää terälehtien putoamisesta. Mansikkakasvusto tuottaa satoa hyvin 3 - 5 vuotta. |
| Miten viljellään? | Mansikkaa voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Mansikkamaan kattamiseen (mansikan taimille tehdään muoviin aukot) käytetään usein mustaa muovia. Muovin käytöstä on useita etuja: sato kypsyy aikaisemmin, marjat pysyvät puhtaina ja homeettomina, rikkakasvien kasvu estyy ja kosteuden haihtuminen vähenee. Keväällä mansikkamaalta poistetaan kuivat lehdet ja rikkakasvit. Maa lannoitetaan tarvittaessa. Kasvuston päälle voidaan levittää harso sadon aikaistamiseksi. Taudit ja tuholaiset torjutaan kemiallisesti ruiskuttamalla. Rikkakasvit pyritään torjumaan jo viljelmää perustettaessa, mutta myöhemmin niitä joudutaan kitkemään tai ruiskuttamaan. Sadon kypsymisen aikana ja sen jälkeen vältetään kastelua. |
| Sadonkorjuu | Mansikan pääsato korjataan heinäkuussa 2-3 viikon aikana. Marjat poimitaan käsin. |
| Tärkeimmät lajikkeet |
Senga Sengana on suurikokoinen, tummanpunainen, makea, happoinen ja aromikas marja. Jonsok on keskikokoinen, miedosti hapan ja rakenteeltaan kiinteä marja. Zefyr on isokokoinen, helakanpunainen, usein litteähkö marja, joka kypsyy mansikkalajikkeista ensimmäisenä. Bounty on herkullinen ja myöhäinen lajike. |
| Lisäystavat | Yleisimmin rönsyistä kasvaneista yksilöistä. |
| Viljelyala Suomessa | n. 4 000 ha |
| Keskisato vuodessa | yli 5 000 kiloa/ha |
| Mitä korjataan satona? | Marjat |
| Sadon laatutekijät | Sato on hyvä, kun marjat ovat suuria, tasavärisiä ja puhtaita. |
| Sadon riskit | Mansikka aloittaa kukinnan aikaisin, jolloin halla uhkaa kukkien kehitystä ja sadon tuottoa. Osa lajikkeista on herkkiä kasvitaudeille, kuten harmaahomeelle. Linnut, erityisesti rastaat, nokkivat kypsiä marjoja. |
| Ominaisuudet ja käyttö | Kaikki mansikat sopivat erinomaisesti tuorekäyttöön. Senga Sengana, Jonsok ja Bounty sopivat hyvin pakastettavaksi ja muuhun säilöntään. Zefyr-mansikat käytetään yleensä tuoreena tai jälkiruuissa. |
