Kastelu

Kasteluun voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Suomessa pelloilla käytetään sadetusta. Puutarhaviljelmillä on sadetuksen lisäksi omat kastelumenetelmänsä, samoin kasvihuoneissa ja nykyisin myös avomaan puutarhaviljelyssä. Tihkukastelun yhteydessä annetaan myös ravinteita.

Suomessa peltoja sadetetaan useimmiten alkukesällä.

Tomaatin kastelumenetelmänä käytetään ns. tihkukastelua. Tihkukastelu-menetelmässä vesi kulkee ohuissa putkissa tomaatin juureen.

Sadetusta alkukesällä

Maata peittävä kasvusto haihduttaa vettä keskimäärin 3 mm vuorokaudessa. Lämpötila ja pilvisyys vaikuttavat haihduntaan. Kasvustojen keskimääräinen vedentarve on 100 mm/kk.

Eri maalajit pystyvät varastoimaan eri tavoin vettä. Suomessa sadetus on yleensä tarpeen touko-heinäkuussa. Sopiva sadetusmäärä kerralla on noin 20 -  30 mm. Jos sadetus on vähäisempää, vesi haihtuu maan pinnasta, eivätkä kasvit hyödy sadetuksesta.

Mitä kasveja sadetetaan?

Sadetuksesta hyötyvät kuivina kesinä kevätviljat, peruna, herne, sokerijuurikas, nurmet ja vihannekset sekä marjoista mansikka ja vadelma.

Sadetuksella voidaan lisätä satoa ja usein myös parantaa sadon laatua. Esimerkiksi perunan sadetus kuivina kesinä mukulanmuodostuksen aikaan tasaa mukuloiden kokoa ja vähentää rupisuutta.

Vettä, pumppu ja letkut

Kasteluun tarvitaan vettä. Se otetaan yleensä pellon läheisyydessä sijaitsevasta valtaojasta tai vesistöstä. Sadetuskalustoon kuuluu putkia tai letkuja, joihin traktorin pyörittämä pumppu pumppaa veden. Kaluston siirtäminen paikasta toiseen on työlästä. Niiden tilalle ovatkin tulleet sadetuskoneet, joissa sadettaja siirtyy automaattisesti uuteen paikkaan.

Sadettamalla torjutaan myös hallaa

Sadetusta voidaan käyttää myös hallan torjuntaan. Silloin, kun hallaöitä on useampi peräkkäin, maa voi vettyä suuresta veden määrästä johtuen. Tämän vuoksi salaojituksen tulee olla kunnossa, jotta liika vesi saadaan poistettua pellosta.