Proteiinien tehtävät:
Proteiineista suositellaan saatavan 10-20 % päivän energiansaannista. Painokiloa kohden proteiinien tarve on 1,1─1,3 grammaa, mikä tarkoittaa noin 50-kiloiselle 60 grammaa päivässä. Jos päivän aikana syödyt ruuat sisältävät esimerkiksi annoksen kaurapuuroa, kaksi härkäpapupihviä, kaksi ruisleipää juustolla, jogurttia manteleilla ja yhden kananmunan, päivän proteiinintarve on jo tyydytetty.
Suomessa proteiinin saanti on yleensä runsasta: proteiinia saadaan noin 100 g päivässä. Ylimääräinen proteiini ei kuitenkaan muutu lihaskudokseksi, vaan se varastoidaan elimistöön rasvana.
Saat sopivasti proteiinia kun huomioit seuraavat seikat:
Proteiinit rakentuvat aminohapoista, joita on kaikkiaan 20 erilaista. Kaikki proteiinit eivät sisällä kaikkia aminohappoja, mutta yhdessä proteiinissa voi olla kymmeniä tuhansia aminohappomolekyylejä.
Aminohapot voidaan jakaa välttämättömiin ja ei-välttämättömiin. Välttämättömiä aminohappoja on saatava ruuasta, sillä elimistö ei kykene itse rakentamaan niitä. Ei-välttämättömiä aminohappoja elimistö pystyy itse rakentamaan välttämättömistä aminohapoista.
Välttämättömät aminohapot | Ei-välttämättömät aminohapot |
---|---|
leusiini isoleusiini valiini lysiini fenylalaniini metioniini treoniini tryptofaani histidiini * arginiini * tyrosiini, kysteiini ** |
alaniini arginiini glutamaatti asparagiini aspartaatti tauriini tyrosiini kysteiini glysiini seriini proliini glutamiini |
* ) välttämötön kasvaville lapsille
**) Välttämätön tilanteessa, jossa muodostus on rajoitettua ja/tai esiasteita on riittämättömästi (esim. keskoset).
Proteiinit poikkeavat toisistaan aminohappokoostumukseltaan. Monipuolisen ruokavalion noudattaminen on tärkeää, sillä kaikki proteiinit eivät sisällä kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Eläinkunnan tuotteissa esiintyy parhaiten kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Eläinkunnan tuotteita ovat kananmuna, kala, liha ja maito. Kasviperäisistä proteiininlähteistä on kuitenkin helppoa saada kaikkia välttämättömiä aminohappoja, kun syö monipuolisesti sekä viljatuotteita että palkokasveja. Hyviä proteiininlähteitä ovat esimerkiksi pavut, herneet, pähkinät ja viljat. Kasvikunnan proteiininlähteistä soijapapu sisältää monipuolisimmin välttämättömiä aminohappoja.
Proteiineja on kaikissa elävissä soluissa. Esimerkiksi kynnet, hiukset, jänteet ja lihakset ovat pääasiassa proteiineja. Ihmisen painosta noin 20 % on proteiinia. Elimistössä on useita erilaisia proteiineja, joilla on oma tehtävänsä.
Proteiini | Tehtävä |
---|---|
Keratiini | Vahvistaa ihoa ja kynsiä |
Kollageeni | Vahvistaa jänteitä ja sidekudosta |
Lipoproteiinit | Kuljettavat rasvoja veressä ja muissa elimistön nesteissä |
Hemoglobiini | Sitoo ja kuljettaa happea veressä |
Myoglobiini | Sitoo happea lihaskudoksessa |