Vesi
Ihmiskehosta 60 - 70 % on vettä. Vettä on esimerkiksi kudosnesteissä, veressä ja ruuansulatusnesteissä. Päivittäinen veden tarve vaihtelee olosuhteiden mukaan, keskimäärin se on 2 - 3 litraa vuorokaudessa. Vettä poistuu elimistöstämme hien, virtsan, ulostuksen ja hengityksen mukana.
Janontunnetta, veden saantia ja eritystä säätelevät useat kehomme hormonit. Esimerkiksi oleskelu kuumassa ilmastossa, voimakas hikoilu ja suolaisen ruuan nauttiminen lisäävät veden tarvetta. Elimistön veden tarve ilmenee janon tunteena. Tarvitsemastamme vesimäärästä saamme noin puolet ruuasta ja loput ruoka- ja muista juomista. Nesteitä suositellaan juotavan päivässä 1 - 2 litraa.
Veden tehtävät elimistössä
- Vesi on tärkein elimistön lämpötilan säätelijä
- Vesi ylläpitää elimistön eri aineiden välistä tasapainoa ja happamuusastetta
- Veden mukana ravintoaineet imeytyvät suolistosta elimistön soluihin ja kudoksiin
- Veden välityksellä munuaiset poistavat kuona-aineet virtsan mukana elimistöstä pois
- Vesi osallistuu moniin elintärkeisiin kemiallisiin reaktioihin elimistössä
- Vesi on paras janojuoma
Me suomalaiset olemme onnellisessa asemassa, koska meillä on hyvälaatuista, puhdasta juomavettä. Puhdas vesi onkin paras janojuoma, sillä se ei sisällä energiaa eikä vahingoita hampaita, kuten esimerkiksi happamat tai makeat mehut.
Vesi ruuanvalmistuksessa
Vettä tarvitaan ruuanvalmistuksessa raaka-aineiden pesemiseen, keittämiseen ja hauduttamiseen. Vesi on myös tärkeä raaka-aine monissa ruuissa, leivonnaisissa ja juomissa. Keittiön puhtaudesta ja käsihygieniasta olisi vaikea huolehtia ilman vettä.
