Ruuansulatus

Ihmisen elimistö hajottaa ruuan pienemmiksi osasiksi, jotta ruuan sisältämät ravintoaineet voivat imeytyä elimistöön. Tätä kutsutaan ruuansulatukseksi.

Ruuan reitti elimistössä

Ruoka kulkee elimistössä ruuansulatuskanavaa pitkin. Sen osat ovat suu, ruokatorvi, mahalaukku ja suolisto. Lisäksi maksa ja haima osallistuvat ruuansulatukseen erittämällä ruuansulatusnesteitä. Aikuisella ruuansulatuskanava on noin 5 metriä pitkä.

Ruokatieto, ruuansulatus

  • Suussa ruokaan sekoittuu sylkeä, joka helpottaa ruuan nielemistä ja pilkkoo osan hiilihydraateista. Suusta ruoka kulkee ruokatorvea pitkin mahalaukkuun.
  • Mahalaukun happamissa olosuhteissa tuhoutuvat ruuan mukana tulleet haitalliset pieneliöt.
  • Maksa, haima ja sappirakko erittävät ruuansulatusnesteitä.
  • Ohutsuolessa ruoka pilkkoutuu ja imeytyy elimistöön.
  • Vesi ja suola imeytyvät elimistöön paksusuolessa.

 

Suussa ruokaan sekoittuu sylkeä

Ruuansulatukseen valmistautuminen alkaa jo ennen kuin ruokaa on syötykään. Pelkkä ruuan tuoksu ja näkeminen lisäävät syljen ja mahalaukun ruuansulatusnesteiden eritystä.

Ruoka pureskellaan suussa. Samaan aikaan ruokaan sekoittuu sylkeä, joka helpottaa ruuan nielemistä ja pilkkoo osan hiilihydraateista pienemmiksi osasiksi, disakkarideiksi. Tehokas ruuan pureskelu helpottaa myös myöhempää ruuansulatusta. Suusta ruoka kulkee ruokatorvea pitkin mahaan.

Proteiinien hajotus alkaa mahalaukussa

Mahalaukun pH on alhainen (pH 1,5 - 3,5), mikä johtuu mahalaukun erittämästä suolahaposta. Mahalaukku erittää entsyymiä, pepsiiniä, joka aloittaa proteiinien hajottamisen. Mahalaukusta erittyy lisäksi limaa. Mahaneste muodostuu limasta, suolahaposta ja pepsiinistä. Sitä erittyy 2 - 3 litraa vuorokaudessa.

Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruoka poistuu mahasta varsin nopeasti, proteiinipitoinen ruoka jonkin verran hitaammin ja runsaasti rasvaa sisältävä ruoka kaikkein hitaimmin. Aterian jälkeen mahalaukku tyhjenee noin neljässä tunnissa. Mahalaukkuun mahtuu ruokaa noin 1,5 litraa. Tyhjänä mahalaukku vetäytyy aivan pieneksi.

Hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat pilkkoutuvat ja imeytyvät ohutsuolessa

Ohutsuoli on noin 3 metriä pitkä, monelle mutkalle kääntyvä putki. Ohutsuolen pH on noin 6 eli korkeampi kuin mahalaukussa. Tämä on olennaista entsyymien toiminnan kannalta, koska ohutsuolen entsyymit eivät toimi happamissa olosuhteissa.

Ohutsuolessa rasvat pilkkoutuvat rasvahapoiksi, proteiinit aminohapoiksi ja disakkarideiksi hajonneet hiilihydraatit edelleen monosakkarideiksi.

Ravintoaineiden hajotuksen saavat aikaan entsyymit ja maksan erittämä sappineste. Entsyymejä erittyy ohutsuolen seinämästä ja haimasta. Sappineste osallistuu rasvojen hajotukseen. Sappineste kulkee maksasta sappirakkoon, ja sieltä edelleen ohutsuolen alkuosaan.

Hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat hajoavat ohutsuolessa sellaiseen muotoon, että ne voivat imeytyä elimistöön. Ohutsuolen poimuttunut pinta tehostaa ravintoaineiden imeytymistä elimistöön. Poimujen ansiosta ohutsuolen kokonaispinta-ala on 200 - 300 m2.

Vesi, vitamiinit ja kivennäisaineet

Suurin osa suolistoon tulevasta vedestä imeytyy ohutsuolessa. Rasvaliukoiset vitamiinit ovat kiinnittyneet pääasiassa rasvoihin, vesiliukoiset vitamiinit hiilihydraatteihin ja proteiineihin ja kivennäisaineet lähinnä proteiineihin ja hiilihydraatteihin.

Hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen hajotessa myös niihin kiinnittyneet vitamiinit ja kivennäisaineet irtoavat. Vitamiinit ja kivennäisaineet imeytyvät verenkiertoon ohutsuolessa.

Suolen ontelosta ravintoaineet imeytyvät ensin suolen pinnassa olevaan soluun. Sen jälkeen ravintoaineet kulkeutuvat veren mukana eri puolille elimistöä.

Ruokamassa jatkaa matkaansa paksusuoleen

Paksusuoli on reilun metrin mittainen. Kun ateriasta on kulunut noin 8 tuntia, kulkeutuu paksusuoleen ruokamassaa, josta enää hyvin vähän imeytyy elimistöön. Ruokamassan sisältämä vesi ja natriumkloridi eli ruokasuola sen sijaan imeytyvät elimistöön paksusuolesta.

Elimistöön imeytymätön ruokamassa poistuu ulosteena paksusuolen viimeisen osan, peräsuolen kautta. Esimerkiksi ravintokuidut kulkevat ruuansulatuskanavan läpi imeytymättä. Lisäksi ulosteet sisältävät bakteereja sekä ruuansulatuskanavan kuolleita soluja.

Suoliston bakteerit

Suolistossa on runsaasti pieneliöitä. Suolistobakteereja on 400-500 eri lajia. Mahalaukussa pieneliöitä sen sijaan on vähän, koska siellä pH on hyvin alhainen. Suuri osa ruuan mukana tulleista pieneliöistä tuhoutuu mahalaukun happamissa olosuhteissa.

Osa pieneliöistä on elimistölle haitallisia ja osa hyödyllisiä. Esimerkiksi suun pieneliöt aiheuttavat hampaiden reikiintymistä. Paksusuolen bakteerit puolestaan valmistavat useita B-ryhmän vitamiineja sekä K-vitamiinia, joista ainakin osa on elimistölle käyttökelpoista.