Nauta lihan tuottajana

Suomessa suurin osa lihanaudoista syntyy maidontuotantotiloilla, joilla lehmät poikivat kerran vuodessa. Lihakarjantuotanto voi olla myös erillään maidontuotannosta.

Naudat ovat märehtijöitä. Naudat tarvitsevat  toistensa seuraa ja tilaa liikkua sekä mukavan ja pehmeän makuupaikan ja pureskeltavaksi karkearehua.

Maitotiloilla lehmävasikoista kasvaa uusia lypsylehmiä ja sonnivasikoista lihanautoja. Jos lihakarjan tuotanto on erillään maidontuotannosta, maatilalla on emolehmiä, jotka poikivat keväisin. Emolehmää ei lypsetä, vaan se imettää vasikkaansa kesän laitumella. Syksyllä vasikat vieroitetaan emosta ja kasvatetaan runsaan vuoden ikäisiksi. Tällöin ne painavat noin 500–600 kiloa ja ovat valmiita teurastettaviksi. Hyvinvoinnin haasteena on kuitenkin suuri vasikkakuolleisuus.

Naudat elävät laumoissa ja sosiaaliset suhteet lauman jäsenten kesken ovat tärkeitä. Ahtaissa tiloissa eläinten kanssakäyminen vaikeutuu ja hyvinvointi kärsii

Suomessa kaikki naudat rekisteröidään ja merkitään kahdella korvamerkillä.

Naudan korvamerkissä oleva tunniste kulkee eläimen mukana teurastukseen, lihanleikkaukseen ja kauppaan lähetettävään lihapakkaukseen asti.

Kauppias merkitsee lihapakkaukseen tai myyntitiskille lihan läheisyyteen lihan alkuperämaan. Alkuperämerkintä on pakollinen.