Suomen omavaraisuus

Suomi on vauras ja kehittynyt yhteiskunta, jossa esimerkiksi vesi ja sähkö ovat osa arkipäivää.

Ruokavisa, Ruokatieto, kuidun lähteet, ravitsemus, kuva Jussi Ulkuniemi
Suurin osa meistä ostaa ruuan kaupasta tai ravintolasta sen sijaan, että tuottaisi sitä itse. Ruokaa on riittävästi, eikä ruokaturvan vaarantuminen väestötasolla ole läheskään yhtä todennäköistä kuin esim. köyhyydestä ja sodista kärsivissä maissa.

Ruokaturvan vaarantuminen koskee lähinnä yksilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene huolehtimaan ruokaturvastaan. Heidän avukseen on olemassa mm. ruoka-apua jakavia yhdistyksiä.

Ruokatieto, Ruokavisa, Kuvaaja Jussi UlkuniemiKouluruoka on osa ruokaturvaa

Kouluruuan tarjoaminen on myös tapa edistää ruokaturvaa. Maksuttoman ja ravitsemuksellisesti täysipainoisen aterian tarjoaminen päivittäin jokaiselle koulua käyvälle lapselle on yhteiskunnan tapa edesauttaa ruokaturvan toteutumista.

Suomi on joiltakin osin omavarainen ruuantuotannossa, mutta samalla jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden maiden kanssa. Suomeen tuodaan suuren määrät ihmisten syötäväksi tarkoitettuja elintarvikkeita, mutta myös ruuantuotannossa tarvittavia hyödykkeitä, kuten lannoitteita, rehua ja työkoneita.

Omavaraisuutta on hyvä pitää yllä. Ruokamarkkinat ovat kansainväliset, joten toisessa maassa puhjennut kriisi voi vaikuttaa huoltovarmuuteen ja ruuan saatavuuteen myös Suomessa.

Mitä tapahtuu jos omavaraisuus järkkyy?

Yksi esimerkki omavaraisuudesta ja ruokamarkkinoiden kansainvälisyydestä on Ukrainassa ja Venäjällä vuonna 2014 leimahtanut kriisi , jonka seurauksena monet maat asettivat taloudellisia pakotteita Venäjälle. Vastavetona Venäjä asetti vastapakotteita ja kielsi muun muassa eurooppalaisten elintarvikkeiden viennin Venäjälle.

Suomalainen elintarvikevienti itänaapuriin ei tämän vuoksi vetänyt, ja esimerkiksi maitotuotteita uhkasi pilaantua suuret määrät. Venäjälle tarkoitettuja maitotuotteita päätettiin laittaa myyntiin Suomessa tappiollisella hinnalla.

Venäjä ei kuitenkaan ollut omavarainen ruuan tuotannossa, vaan venäläisten kauppojen valikoima perustui paljolti ulkomaisille tuotteille. Venäjä joutuikin sallimaan mm. laktoosittomien maitotuotteiden tuonnin, koska niitä tarvittiin eikä resursseja venäläiseen tuotantoon ollut. Suomalaiset yrittäjät etsivät vaihtoehtoisia markkinoita omille tuotteilleen Venäjän sijaan. Tästä huolimatta Venäjän pakotteet näkyivät Suomessakin muun muassa siinä, että ruoka-alan yrityksissä jouduttiin irtisanomaan henkilökuntaa. 

Mitä luulet, miten kävisi jos Suomessa kiellettäisiin kaikkien ulkomaisten ruokatuotteiden tuonti? Mitkä tuotteet katoaisivat kauppojen hyllyiltä? Jäisitkö kaipaamaan jotakin tuotetta?

Omavaraisuus

Kertoo siitä, miten hyvin esimerkiksi valtio kykenee itse tuottamaan tarvittavan määrän ruokaa väestölleen.  Jos kaikki omalla alueella tuotettu ruoka myös kulutettaisiin omalla alueella, olisi omavaraisuus 100%. Käytännössä yksikään maa ei kuitenkaan ole täysin omavarainen, vaan jossain määrin riippuvainen myös tuontituotteista

Kaikki artikkelit aiheesta Ruuan tuotanto Suomessa