Esimerkiksi ruuan ympäristökuormitus pienenee yli neljänneksellä, jos suomalaiset syövät ravitsemussuositusten mukaisesti – kohtuudella ja enemmän kasviksia eläinkunnan tuotteiden sijaan.
Lisää vinkkejä kestävään ruuan kuluttamiseen voit katsoa Ympäristö-osion alta ja Syö hyvää -hankkeen videolta.
Kestävä ruoka tulee tuottaa ja jalostaa luonnonvaroja riistämättä. Lisäksi käyttöönotetut luonnonvarat tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja palauttaa luontoon takaisin mahdollisimman pienin haittapäästöin.
Lähellä tuotettu ruoka eli niin kutsuttu lähiruoka hyödyntää paikallisia voimavaroja.
Lähiruoka perustuu tuotannon ja kulutuksen välisten ravinteiden kierrätykseen ja paikallisten energiavarojen hyödyntämiseen. Parhaimmillaan se on hiilineutrali paikallistalous, jonka päästöt ympäristöön on minimoitu.
Kestävässä ruuantuotannossa ravinteet käytetään tehokkaasti. Se onnistuu parhaiten hallituissa vihannes-, juures-, peruna- ja viljatuotteiden tuotantojärjestelmissä, joissa käytetään esimerkiksi täsmätuotantoa.
Palkoviljat hyödyntävät ilmakehän typpeä, ja ne ovat tärkeitä proteiinin lähteitä. Pidemmän tuotantoketjun tarvitsevat kananmuna-, maito- ja lihatuotteet. Niiden tuotannossa ravinteidenkäytön tehokkuus on selvästi kasvituotteita heikompaa.
Siipikarjanlihan ja sianlihan tuotannossa tarvitaan rehua, mutta ravinteidenkäyttö on tehokkaampaa kuin naudanlihan tuotannossa. Valtaosa naudanlihasta on kuitenkin peräisin lypsykarjasta, jota on jo hyödynnetty maidontuotantoon.
Maidontuotannon etu on sen erinomainen soveltuvuus Suomeen. Ilmastomme edistää nurmentuotantoa, ja lehmänruoka, nurmi, kasvaa täällä suuren osan vuodesta.
Kaloista kannattaa valita varsinkin pienikokoisia kaloja, kuten silakkaa, muikkua ja haukea. Suuret petokalat, kuten tonnikala, ovat herkkiä ylikalastukselle. Kestävästi pyydetystä kalasta ja sen kuluttamisesta löytyy lisää tietoa esimerkiksi WWF:n kalaoppaasta.