Globaali työhyvinvointi

Suomessa on säädetty lailla monia työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Säädökset myös toteutuvat Suomessa varsin hyvin. Työntekijöiden oikeuksista ja hyvinvoinnista ei kuitenkaan kanneta kaikkialla samanlaista vastuuta kuin Suomessa.

Kaukaa tulleen ruuan alkuperä on usein vaikeasti jäljitettävissä, eikä aina ole tietoa, minkälaisissa olosuhteissa ruoka on tuotettu. Kehittyvien maiden maatalous ei ole enää pientä paikallistilojen hoitamista, vaan tilakoot ovat kasvaneet. Esimerkiksi kanalassa saattaa olla kymmeniä tuhansia kanoja. Ylisuurista tuotantolaitoksista voi olla hyvin haastavaa pitää kunnolla huolta inhimillisten työaikojen puitteissa.

Yhtenä maailmanlaajuisena ongelmana pidetään lapsityövoiman käyttöä. Esimerkiksi maailman suurimmassa kaakaontuottajamaassa Norsunluurannikolla on tavattu ongelmia lapsityövoiman käytössä. Lapsia työskentelee viljelmillä keräten kaakaopalkoja terävillä veitsillä ilman suojavaatetusta. Useimmat lapset joko eivät ole käyneet lainkaan koulua tai ovat joutuneet lopettamaan sen kesken viljelmillä työskentelyn takia. Työstä maksetaan palkkaa joko nimellisesti tai ei lainkaan.  

Tomaatti Ruokavisa kuva Sallaroosa Häme

Tomaattia kasvatetaan lähellä ja kaukana

Tomaatti on hyvä esimerkki siitä, kuinka monenlaisia asioita ostoksilla ollessa voi pohtia ja ottaa huomioon. Tomaatteihin liittyy paljon kysymyksiä esimerkiksi ympäristön kuormitukseen ja ihmisoikeuksiin liittyen.

Lämpimissä maissa tuotettujen tomaattien hiilijalanjälki on usein pienempi kuin Suomen kylmässä ilmastossa kasvihuoneissa tuotettujen tomaattien. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa tomaatit viljellään kevyiden muovipressujen alla, eikä erillisiä kasvihuoneita tarvita. Luonnonvalo ja lämpö riittävät tomaattien kasvuun. Pohjois-Euroopan olosuhteet ovat pimeämmät ja viileämmät, joten tomaatinviljelyssä tarvitaan lisälämpöä ja –valoa. Tämä vaatii runsaasti energiaa. Ulkomaisten tomaattien kuljetusmatkat ovat pitkiä, ja matkat hieman kasvattavat elintarvikkeen hiilijalanjälkeä. Kuljetusmatkoja tärkeämpää on kuitenkin se, minkälaisissa oloissa tomaatti kasvaa.

Lämpimissä maissa maaperä on kuivaa ja kasveja pitää kastella runsaasti. Myös torjunta-aineita käytetään avoviljelmillä enemmän kuin kasvihuoneviljelmillä (Kuluttaja). Laskelmien mukaan myös Suomessa voitaisiin kasvihuonevihanneksia kasvattaa pienellä hiilijalanjäljellä, jos kasvihuoneen tarvitsema energia (mm. valo ja lämpö) tuotettaisiin uusiutuvilla energianlähteillä, kuten esimerkiksi puuhakkeella ja tuulivoimalla. Pieni hiilijalanjälki on tällä hetkellä noin 20 %:lla suomalaisista vihanneksia viljelevistä kasvihuoneista. Kesällä kasvatettujen suomalaisten tomaattien hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin talvella kasvatettujen tomaattien. (MTT)

Hiilijalanjäljen ja ympäristökuormituksen lisäksi tomaatteihin liittyy myös muita kysymyksiä, jotka voivat vaikuttaa ostopäätökseen. Näitä ovat esimerkiksi ihmisoikeuskysymykset ja jäljitettävyys.

On todettu, että esimerkiksi espanjalaisilla viljelmillä työtä teetetään maahanmuuttajilla, joilla ei mahdollisesti ole henkilötodistuksia. Virallisia työsopimuksia ei tehdä, vaan työ on kausittaista ja palkka maksetaan pimeästi. Rahallinen korvaus ei vastaa välttämättä edes minimipalkkaa. Työterveyshuollosta tai työaikalaista ei huolehdita, ja työntekijät ovat tässä mielessä epävarmassa asemassa. Suomalaisilla tomaattiviljelmillä tämänkaltaisia ihmisoikeusrikkomuksia ei ole todettu.

Kun ruoka tulee kaukaa, se kulkee usein monen eri välikäden kautta. Tämä vaikeuttaa tuotteen jäljitettävyyttä. Jäljitettävyys tarkoittaa, että ruuan alkuperä voidaan selvittää. Elintarvikkeiden parissa toimivan yrityksen täytyy pystyä kertomaan, mistä ruoka on heille tullut ja mihin se on heiltä lähtenyt. Kun välikäsiä on paljon, tämä jäljitettävyys saattaa vaikeutua, eikä ruokaa enää pysty jäljittämään sinne, missä se on kasvanut. Tämän vuoksi lähempänä tuotetun ruuan alkuperä on yleensä helpompi selvittää, ja on myös helpompi puuttua siihen, jos jossain ruokaketjun kohdassa ilmenee ongelmia.

Reilu-kauppa

Ruuan tuotanto on merkittävä talouden ala maailmassa. Ruoka on arvokasta meille kaikille. On tärkeää, että kaikkien ruokaketjun toimijoiden työtä arvostetaan alkutuotannosta lähtien kaikkialla maailmassa

Suomeen tuodaan kehitysmaissa tuotettuja elintarvikkeita, kuten banaania, kahvia ja kaakaota. Näitä tuotteita saa myös Reilun kaupan tuotteina. Reilu kauppa -merkki kertoo tuotteessa siitä, että myös viljelijä on saanut tuotteestaan kunnollisen korvauksen. Reilu kauppa pyrkii mahdollistamaan kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille turvatun ja kestävän toimeentulon.  Reilun kaupan tavoitteena on köyhyyden vähentäminen siten, että viljelijät voisivat tulla toimeen omalla työllään.

Ruokatieto,reilu kauppa ja luomu, kuvaaja Jussi Ulkuniemi

Ruokatieto, Ruokavisa-logo

Kaikki artikkelit aiheesta Kuluttajana vaikutat lähelle ja kauas