Miten ruokaa riittäisi kaikille?
Ruokaturvan parantamisen kannalta olennaista on kehittää kehitysmaiden maaseutua kokonaisvaltaisesti. Monet valtiot ja järjestöt osallistuvat kehitysyhteistyöhön tukemalla toimintaa rahallisesti tai järjestämällä apua paikan päälle. Ruokaturvaa voidaan edistää myös tieteen keinoin: maatalouden ja ruuantuotannon mahdollisuuksien tutkiminen lisää tietämystä ja auttaa kehittämään uusia menetelmiä. Lisää tietoa löydät Ulkoasiainministeriön Ruoka on numero yksi! -esitteestä, jossa esitellään sitä, miten ruokaa tuotetaan kehitysmaissa ja pohditaan, miten ruoka saadaan riittämään kaikille.
On arvioitu, että noin kolmannes maataloustuotannosta menee hukkaan ruokahävikin myötä.
Tämä tarkoittaa 1,3 miljardia tonnia ruokaa vuodessa (FAO). Meistä jokaisen on mahdollista vaikuttaa ruokahävikkiin päivittäin omassa arjessamme. Kun ostoksensa ja ruuankäyttönsä suunnittelee hyvin, ruokaa ei mene hukkaan. Lue tästä, miten voit välttää ruokahävikkiä.
Kasvispainotteista ruokavaliota pidetään yhtenä keinona parantaa ruokaturvaa. Kun pelloilla viljellään eläimille tarkoitettua rehua, ihmisravinnon viljelyyn käytettävissä oleva peltoala pienenee. Jos pelloilla viljellään kasveja suoraan ihmisille ravinnoksi eikä eläinten rehuksi, ruuan määrä kasvaa. On laskettu, että yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua (Ks. Ilmasto-opas). Kasvispainotteisella ruokavaliolla on myös etuja sekä ympäristön että yksilön oman hyvinvoinnin kannalta. Tässäkin asiassa pienillä teoilla on merkitystä. Voi siis pitää vaikkapa muutaman kasvisruokapäivän viikossa. Oma ruokavalio on kuitenkin syytä koostaa aina riittävän monipuolisesti.
