Erilaiset mittarit ruuan ympäristövaikutuksille

Tällä sivulla kerrotaan ruuan elinkaaren aikana aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Kaikki ruuan elinkaaren vaiheet kuormittavat ympäristöä aina jollakin tavalla, mutta omilla valinnoilla kuormittavuuteen voi vaikuttaa.

Eri teollisuuden aloilla alkutuotannolla on usein suurimmat ympäristövaikutukset, niin myös elintarviketeollisuudessa. Ruoka kuuluu kuitenkin perustarpeisiimme, jota ilman ihmiset eivät pärjää. Ruokaa on siis tuotettava, ja sillä on väistämättä vaikutuksia ympäristöön.

Ruuan elinkaaren vastuullisuutta voidaan arvioida erilaisilla mittareilla, kuten ekologisella jalanjäljellä tai hiili- ja vesijalanjäljellä. Huomioitava on, että kukin niistä mittaa vain yhtä osaa vastuullisuudesta. Ne antavat kuitenkin mahdollisuuden vertailla valintojen vastuullisuutta ja helpottavat näin vastuullisen kuluttajan päätöksentekoa.

EKOLOGINEN JALANJÄLKI

Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Ekologinen jalanjälki voidaan määrittää yksittäiselle henkilölle, kansakunnalle tai koko maapallon väestölle. Ruuantuotantojärjestelmä on nykyään maailmanlaajuinen, joten suomalaisten valinnoilla on vaikutusta myös esimerkiksi sademetsiin tai maailman kalakantoihin.

Ekologinen jalanjälki ilmoitetaan pinta-alana. Tällä hetkellä koko maailman ekologinen jalanjälki kertoo, että ihmiskunta kuluttaa 1,5-kertaisesti sen, mitä maapallo pystyy tuottamaan. Kulutus jakautuu maapallolla epätasaisesti. Jos kulutus jakautuisi tasaisesti, maapallo pystyisi  tuottamaan riittävästi ihmisten kulutukseen nähden. Mikäli kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin kolme maapalloa tyydyttämään tarpeemme. Luonnonvarojen säästäväinen käyttö onkin välttämätöntä jo lähivuosikymmeninä. Netistä löytyy useita eri laskureita, joilla voit arvioida omaa ekologista jalanjälkeäsi. 

HIILIJALANJÄLKI

Hiilijalanjälki on mittari, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki kertoo, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi tietyn ruuan tuottaminen ja kuluttaminen tai autolla ajaminen aiheuttaa. 

Suomessa maatalouden kasvihuonepäästöiksi on arvioitu noin viidennes kaikista päästöistä. Suomen metsät toimivat kuitenkin hiilinieluina, ja niiden on laskettu sitovan lähes saman verran hiilidioksidia kuin maatalous tuottaa. Eri raaka-aineiden tuotannon välillä on suuria eroja päästöissä. Pääsääntöisesti eläinkunnan tuotteilla on korkeampi hiilijalanjälki kuin kasviperäisillä vaihtoehdoilla.

Hiilijalanjälkeään voikin siis pienentää kohtalaisen helposti valitsemalla useammin kasvisvaihtoehtoja ja harvemmin lihaa sekä koostamalla ateriansa lautasmallin mukaisesti suosimalla lähellä tuotettuja avomaankasviksia ja vastuullisesti tuotettua kalaa tai lihaa. Ilmastodieetin sivuilla on  laskuri, jolla voit laskea arvion hiilijalanjäljestäsi.

Ruokavisa, Hiilijalanjälki, kuva Tuija Fagerlund

VESIJALANJÄLKI

Juoma- ja talousvettä tarvitaan joka päivä, mutta sen lisäksi  vettä kuluu paljon myös lihan tuottamiseen, kasvien kasvatukseen ja tuotteiden valmistamiseen. Tätä vettä kutsutaan piilovedeksi, sillä sen määrää ei pysty näkemään valmiista tuotteesta. Veden riittävyys  on edellytys ruoantuotannolle ja siten ruuan riittävyydelle.

Keskimäärin suomalainen kuluttaa kotitalouskäytössä noin 100–150 litraa vettä vuorokaudessa. Pääasiassa vettä kuluu peseytymiseen, ruuanlaittoon ja WC:n huuhteluun. Kun tähän lisätään vielä ruuan, vaatteiden ja muiden kulutustuotteiden tuotannon vaatiman piiloveden määrä, suomalaisen päivittäiseksi vesijalanjäljeksi saadaan melkein 4000 litraa henkilöä kohden. Esimerkiksi kupillinen kahvia sisältää kahvin tuotantoon kulunutta piilovettä keskimäärin 140 litraa. Piiloveden määrää tärkeämpää on kuitenkin se, miten vedenkulutus vaikuttaa paikallisesti vesivaroihin, ihmisten hyvinvointiin ja luontoon tuotantoalueella. Lähes puolet vesijalanjäljestämme tulee ulkomailta tuotujen tuotteiden kulutuksesta. Ulkomaisen vesijalanjäljen suurentuessa pahennamme vesipulasta kärsivien maiden tilannetta, kun runsaasti vettä kuluttavia tuotteita tuotetaan yhä enemmän.

Kaikilla ympäristövaikutuksilla ei vielä ole kuluttajien käyttöön rakennettua mittaria, kuten hiili- tai vesijalanjälki. Esimerkiksi ruuan tuotannon rehevöittämisvaikutusta ja maisemaan liittyviä vaikutuksia kuluttajan on tällä hetkellä hyvin vaikea arvioida.

Erilaiset jo käytössä olevat mittarit eivät siis kerro koko totuutta ruuantuotannon ympäristövaikutuksista. Ne antavat kuitenkin tietoa vastuullisemmista valinnoista ja helpottavat näin vastuullisen kuluttajan päätöksentekoa. Jokaisen on helppo vähentää ympäristövaikutuksia vähentämällä hukkaan menevän ruuan määrää eli ruokahävikkiä.

Ruuan elinkaari

Ruuan elinkaaressa pyritään ottamaan huomioon elintarvikkeen eri tuotantovaiheiden ympäristövaikutukset. Elinkaaren eri vaiheita ovat raaka-aineen tuottaminen, tuotteen valmistus, säilytys, kuljetus, käyttö ja jätteen hyödyntäminen tai hävittäminen. Myös luonnonvarojen eli maa-alan ja vesivarojen käyttö sekä ilmaston hyödyntäminen otetaan huomioon elinkaarta laskettaessa.

Kaikki artikkelit aiheesta Ruuan ympäristövaikutukset