Kalankasvatus

Kalankasvatus

Kaloja kasvatetaan vesistöissä verkkokasseissa ja erilaisissa altaissa sekä luonnonravintolammikoissa. Tuhannen litran eli yhden kuutiometrin tilavuudessa voi elää 20 kilogrammaa kaloja. Suomessa kasvatetaan eniten kirjolohta ja toiseksi eniten siikaa. Lisäksi kasvatetaan mm. kuhaa, taimenta, nieriää ja sampea. Vuonna 2014 kalanviljely tuotti Suomessa ruokakalaa noin 13 miljoonaa kiloa vuodessa.

Kaloja ruokitaan rehulla ja kilosta rehua kala kasvaa samassa suhteessa yhden kilon verran. Kalojen hyvinvointia tarkkaillaan ruokinnan yhteydessä. Kalojen hyvinvoinnista voit lukea täältä.

Ruokavisa, Kalankasvatuskassit, kuva Sallaroosa Häme

Kalojen ruokinnan ravinnepäästöjen aiheuttama vesistöjen rehevöityminen on suomalaisessa kalankasvatuksessa suurin haaste ympäristölle. Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin vaikuttavat tuotantomenetelmien ja tuotannon tehokkuus sekä tuotantopaikka ja sen ympäristön herkkyys. Kaloille annettavilla lääkkeillä sekä kalojen ruokintarehun valmistamisella on myös vaikutuksia ympäristöön. Rehutuotannon ympäristövaikutukset riippuvat siitä, mitä tuotetaan, missä ja millä tavalla. Kalojen jatkojalostusvaiheessa pakastamiseen, fileointiin, savustukseen sekä varastointiin kuluu sekä sähköenergiaa että polttoainetta. Lisäksi erilaiset kuljetukset sekä pakkausten valmistaminen aiheuttavat päästöjä.

Suosi kalavalinnoissa kestävästi pyydettyä kalaa. Kestävällä kalastuksella tarkoitetaan kalojen pyyntiä, jossa taataan kalojen määrän säilyminen, lajien monimuotoisuus, uusiutumiskyky ja kalakantojen elinvoimaisuus.  

WWF on julkaissut Kuluttajan kalaoppaan, joka auttaa tekemään vastuullisia kalavalintoja. Oppaassa kalat on luokiteltu niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan. Kestäviä kalavalintoja voi tehdä myös käyttäen apuna MSC-sertifikaattia. Lue lisää sertifikaatista.

Katso videolta lisää kalankäytöstä ruokana.

Ruokavisa, Fileointi, kuva Twomuch

Kaikki artikkelit aiheesta Ympäristövaikutusten pienentäminen tuotannon keinoin