Kiertotalous

Kiertotalouden avulla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja säästämään luonnonvaroja.

Kiertotalouden tarkoituksena on, että luonnosta otetut raaka-aineet pysyvät kierrossa, jolloin jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja materiaalien hukka on minimoitu.  Myöskin uusien raaka-aineiden tarve pienenee. Tuotetta ei siis hävitetä sen tultua käyttöikänsä loppuun. Tavoitteena on, että luonnosta otetut luonnonvarat ja materiaalit säilyisivät mahdollisimman pitkään kierrossa. Tämä otetaan huomioon jo tuotteiden suunnittelussa. Kun mahdollisimman pieni osa raaka-aineista menee tuotannosta hukkaan, kierrossa säilyy sekä raaka-aine että sen käyttöarvo. Käytännössä esimerkkejä kiertotaloudesta ovat mm. pullojen kierrätys ja kirpputorit. Jotkin vaatekaupat myös hyödyntävät olemassa olevia tekstiilejä uusien vaatteiden luomiseen.

Ruuantuotannossa alkuperäisen raaka-aineen hyödyntäminen sekä jätteiden palauttaminen kierrättämisen avulla osaksi ravinneketjua ovat olennaisia. Tavoitteena on suljettu kierto, jolloin maataloudessa käytetyt ravinteet kiertäisivät pellolta pöytään ja biojäteastian kautta takaisin peltoon, eikä ravinteita vapautuisi ympäristöön.

Ruokajäte ja -hävikki ovat kiertotalouden näkökulmasta menetettyä arvoa,  joten niiden minimoiminen ennen jätteen syntymistä on tärkeää.

Ruokajätettä syntyy kuitenkin tuotannon kaikissa vaiheissa. Kuluttaja voi vähentää ruokahävikin määrää merkittävästi omalla toiminnallaan. Katso vinkit ruokahävikin vähentämiseksi.

ruokahävikki

Ruokahävikiksi kutsutaan ruokaa, joka on ollut syömäkelpoista, mutta päätyy syystä tai toisesta roskiin tai biojätteeseen. Syynä voi olla esimerkiksi se, että ruokaa on ottanut omalle lautaselle liikaa.  Ruokahävikkiä voi vähentää jokainen.

ruokajäte

Ruokajäte ei ole syömäkelpoista ruokaa. Ruokajäte on ruoanlaitossa väistämättä syntyvää jätettä, kuten vihannesten kuoria ja syötäväksi kelpaamattomia luita.

Kaikki artikkelit aiheesta Ympäristövaikutusten pienentäminen tuotannon keinoin