Jätteiden lajittelun tarkoituksena on lisätä niiden hyötykäyttöä sekä vähentää ympäristöongelmia, joita ne aiheuttaisivat joutuessaan vääriin paikkoihin.
Lajittelun ja kierrätyksen avulla jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin, säästää luonnonvaroja sekä pienentää jätelaskua.
Näin voit vähentää turhaa jätettä ja kulutusta:
Kotitalouksien jätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Biojätteellä tarkoitetaan eloperäistä maatuvaa jätettä, joka voidaan kompostoida. Kaatopaikalle joutuessaan biojäte mätänee ja tuottaa metaania, joka on yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. Kompostoitaessa biojäte erikseen siitä vapautuu pääasiassa hiilidioksidia, joka ei ole yhtä haitallista ympäristölle. Kotitaloudessa syntyvistä jätteistä biojätteeseen kuuluvat:
Sekajäte on jätettä, jota ei voida hyödyntää, joten sen kanssa kannattaa olla tarkkana.
Sekajäte päätyy kaatopaikalle, jossa sitä ei enää lajitella.
Tällaista jätettä kotitalouksissa ovat esimerkiksi:
Kotitalouksissa syntyvä muovi on usein likaista ja sekalaatuista eikä sovi kierrätettäväksi. Siksi muovit hyödynnetään usein energiajätteenä, jota poltetaan lämpövoimalassa. Energiajätteestä saadaan sähköä ja lämpöä. Näin voidaan vähentää uusiutumattomien energiaraaka-aineiden käyttöä.
Energiajätteeksi luokitellaan kotitaloudessa syntyvästä jätteestä muun muassa seuraavat:
Kotitalouksissa syntyvästä jätteestä toinen kolmannes on paperijätettä. Kotona postiluukusta tuleva paperi sekä kirjoittamiseen ja tulostukseen käytettävä paperi käy paperinkeräykseen. Tällaista jätettä ovat siis:
Kartonkikeräykseen kelpaa puhdas, kuiva, ruskea pahvi, kartonki sekä voimapaperi. Keräykseen menevästä pahvista ei tarvitse poistaa etikettejä, niittejä, teippejä eikä hakasia. Litistä pahvilaatikot, näin ne vievät vähemmän tilaa.
Kotitaloudessa syntyvää kartonkijätettä ovat esimerkiksi:
Metallit ovat oivia kierrätettäviä, sillä kierrätys on todella hyödyllistä sekä rahallisesti että ympäristön kannalta. Metalleja voi sitä paitsi kierrättää lähes loputtomiin. Kotitalouksissa syntyviin metallijätteisiin kuuluvat:
Suuret metallijätteet kuten esim. polkupyörä, liedet, huonekalujen metalliosat sekä koneet ja laitteet, tulee toimittaa jäteasemille.
Lasinkeräykseen saa laittaa lasipulloja ja lasipurkkeja. Panttipullot voi viedä kauppaan tai Alkoon. Väritön ja värillinen lasi lajitellaan erikseen omiin säiliöihinsä. Kierrätyslasista valmistetaan muun muassa lasipulloja ja -purkkeja (esim. hillopurkit) sekä lasivillaa.
Huuhtele pakkaukset, ennen kuin viet ne kierrätykseen. Poista korkit ja kannet. Kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa. Kuumuutta kestäviksi tarkoitetut lasiesineet, kuten uunivuoat, kahvinkeitinten kannut eivät kelpaa tavallisen pakkauslasin kierrätykseen, koska ne valmistetaan lasista, jolla on korkeampi sulamislämpötila.
Kotitalouksissa ongelmajäte on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Ongelmajätteet on aina eroteltava muista jätteistä ja toimitettava ongelmajätekeräykseen.
Kotitaloudessa ongelmajätteisiin luetaan kuuluviksi esimerkiksi:
Suomessa kolme neljäsosaa tekstiilijätteestä päätyy kaatopaikalle. Tekstiilit on helpointa toimittaa puhtaina, suljetussa pussissa niille varattuihin kierrätyslaatikkoihin. Käytetyt tekstiilit on mahdollista myydä myös kirpputorilla tai niistä voi ideoida ja valmistaa aivan uusia, käyttökelpoisia tuotteita.