Ruokaa voi kerätä ja viljellä itsekin

Kaikkea ruokaa ei aina tarvitse ostaa kaupasta. Tällä sivulla on vinkkejä siihen, miten ruokaa voi tuottaa myös itse tai kerätä luonnosta.

Marjastus

  • Suomessa kasvaa monia marjoja, joista osa on luonnonvaraisia ja osa viljeltyjä. Luonnonvaraisista lajeista 37 on syötäviä. Tunnetuimpia luonnonmarjoja ovat puolukka, mustikka, lakka, vadelma, ahomansikka sekä karpalo. Viljeltyjä marjoja ovat esimerkiksi mansikka, vadelma, herukat eli viinimarjat sekä karviaiset. Kotimaiset metsä- ja puutarhamarjat kypsyvät Suomessa lyhyen mutta valoisan kesän ansiosta maukkaiksi ja aromikkaiksi.

  • Metsämarjat ovat yhteistä omaisuuttamme, ja niitä saa poimia jokamiehen oikeudella ilman maanomistajan lupaa.

  • Marjat sisältävät raikkaan maun, mehukkaan koostumuksen ja kauniin värin lisäksi paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Ne ovatkin oikeita luonnon omia superfoodeja.

  • Marjametsään kannattaa mennä vasta, kun marjat ovat kypsyneet. Kerää marjoja vain kuivalla säällä ja vältä teiden varsilta poimimista. Poimi marjat koriin tai ämpäriin, muovipussissa ne rikkoutuvat helposti. 

  • Marjat tulee perata aina heti poimimisen jälkeen ja pitää viileässä aina säilöntään saakka. Marjat on säilöttävä mahdollisimman nopeasti, jotta niiden laatu ja ravintoaineet säilyvät hyvinä. Marjoista valmistetaan usein hilloja ja mehuja. Marjat on myös helppo pakastaa.

  • Lue lisää luonnonvaraisista marjoista Ruokaketju-oppimateriaalista.

Ruokavisa, Mustikka, kuva Tuija Fagerlund

 

Sienestys

  • Sienet sisältävät vitamiineja ja kivennäisaineita ja toimivat hyvinä kuidun lähteinä. Sienet voidaan jakaa metsäsieniin ja viljeltyihin. Metsässä sienestäminen edellyttää aina varmaa sienien tunnistamista, joten ota sieniretkelle mukaan joko kokenut sienestäjä tai hyvä sieniopas. Kerää vain tunnistamiasi, myrkyttömiä sieniä!

  • Sienet eivät kestä pitkää säilytystä, vaan pilaantuvat nopeasti, joten peratut sienet valmistetaan ruuaksi tai säilötään halutulla tavalla mahdollisimman pian sieniretken jälkeen.

  • Sienistä voidaan valmistaa monenlaisia kastikkeita tai muhennoksia. Lisäksi sienet tuovat oman makunsa myös keittoihin, leivonnaisiin ja erilaisiin pataruokiin. Sieniä voi säilöä suolaamalla, pakastamalla ja kuivaamalla lajiominaisuuksista riippuen.

  • Tutustu eri sienilajeihin ja niiden erityispiirteisiin Ruokaketju oppimateriaalin Metsäsienet-osiossa.

Kotitarveviljely

  • Kotitarveviljelyllä tarkoitetaan hyötykasvien viljelyä omaan käyttöön. Sitä voi harrastaa esimerkiksi omalla pihalla, parvekkeella, sisätiloissa tai katoilla. Lisäksi monet kunnat tai kaupungit vuokraavat puutarhapalstoja, joilla voi viljellä erilaisia kasveja.

  • Viljely on hauskaa puuhaa, ja siinä näkee itse konkreettisesti ruuan kasvavan sekä tietää sen alkuperän. Sadon kypsyttyä tuloksista on myös iloa ja hyötyä keittiössä ruuanlaiton parissa. Viljely ei välttämättä vaadi myöskään suuria taloudellisia panostuksia.

  • Joissakin kaupungeissa on syntynyt viljely-yhteisöjä, joissa huolehditaan esimerkiksi yhteisestä kasvimaasta, viljelylaatikoista tai –säkeistä, ja sadon kypsyttyä jaetaan sato. Tätä kutsutaan kaupunkiviljelyksi. Lue aiheesta lisää esimerkiksi Dodo ry:n Kaupunkiviljely-sivustolta.

Kalastus

  • Kalastamalla itse nautit paitsi hyvästä harrastuksesta tiedät, mistä kalasi pyydät. Kalastamiseen tarvitaan kalastuslupa kaikille muille pyyntitavoille paitsi mato-ongelle ja pilkkimiselle. Alle 18-vuotiaat voivat myös kalastaa pääsääntöisesti ilmaiseksi.

  • Kalastuspaikaksi kannattaa valita paikka, joka poikkeaa jotenkin muusta ympäristöstä, esimerkiksi veteen kaatuneen puun lähistö. Kalat viihtyvät erityisesti kasvillisuuden seassa. Kesällä kala syö parhaiten varhain aamulla, mutta tummavetisissä järvissä esimerkiksi ahven syö keskellä päivääkin. Pilvinen sää on aina parempi kuin kirkas auringonpaiste. Paras syötti on perinteinen kastemato. Jos lähdet ongelle veneellä, muista pelastusliivit!

  • Kalastaessa saalis on syytä tainnuttaa heti pyynnin jälkeen. Näin kalalle aiheutuu mahdollisimman vähän kärsimystä. Suuret kalat tainnutetaan lyömällä voimakkaasti päähän kovalla esineellä, kuten puisella palikalla  tai puukon hamaralla. Pienemmät kalat voidaan tappaa taittamalla kalan niska. Suuret kalat tulisi myös aina verestää pian pyynnin jälkeen, eli leikata niiden kiduskaari auki ja antaa veren valua ulos. Verestäminen varmistaa kalan kuoleman ja parantaa kalan lihan laatua ja säilyvyyttä.

  • Parhaat pyyntiajat eri kalalajeille voit tarkistaa tuoreen kalan kausikalenterista.

Metsästys

  • Metsästys on maassamme tarkoin säädeltyä ja valvottua. Metsästäjäksi ryhtyminen edellyttää, että metsästäjäntutkinto on suoritettu hyväksytysti. Sen suorittamiseen ei ole ikärajaa, mutta metsästyksessä käytettävälle aseelle tarvitaan aseenkantolupa, ja sen voi saada yli 15-vuotias.  Alaikäisen aseenkantolupaan tarvitaan huoltajan suostumus.

  • Lue lisää metsästyksestä ja riistaeläimistä Ruokaketju-materiaalista.

Ruokavisa, Hirvi, kuva Tuija Fagerlund