Kasvisten reitti

Kasvisten reitti

Kasviksia voidaan luokitella eri tavoin, esimerkiksi käyttötarkoituksen mukaan. Yleinen kasvisten jaottelu on hedelmät, marjat, vihannekset, perunat ja sienet. Vihannekset jaotellaan vielä useampaan alaluokkaan, kuten juureksiin ja lehtivihanneksiin.

Kasviksia kuusi kourallista päivässä!

 

KASVISTEN VILJELY

Ennen kasvin siementen kylvämistä maa muokataan ja lannoitetaan.

Kasviksia viljellään Suomessa kasvihuoneissa ja kesäkaudella myös avomaalla.

Monet kasvit esikasvatetaan kasvihuoneissa taimiksi ennen istuttamista avomaalle.

Sadonkorjuuta odotellessa viljelmiä hoidetaan kastelemalla, harventamalla, lannoittamalla, torjumalla kasvitauteja, rikkaruohoja ja tuholaisia sekä tarvittaessa peittämällä viljelmät harsolla suojaksi kylmyyttä ja eläimiä vastaan.

Kasvihuoneessa viljely on samanlaista kun avomaallakin, mutta siellä voidaan säädellä kasvulämpötilaa ja huoneen valoisuutta.

 

SADONKORJUU

Satoa korjataan kasvisten kypsyessä pitkin kesää. Osa kasviksista kypsyy nopeasti, jolloin kesällä voidaan saada kaksikin satoa.

Sadonkorjuun jälkeen kasvikset pakataan tai varastoidaan myyntiä varten. Varastoidessa tavoitteena on hidastaa kasvin elintoimintoja säilyvyyden parantamiseksi laskemalla lämpötilaa ja vähentämällä valoa.

Kasvikset

PELLOLTA KAUPPAAN JA RUOKATEHTAISIIN

Osa kasviksista kuljetetaan jalostettaviksi ruokatehtaisiin. Niistä voidaan jalostaa esimerkiksi pakasteita, säilykkeitä tai valmisruokia.

Kaupoista löytyy sekä tuoreita kasviksia että erilaisia kasvisjalosteita. Suomessa kaupoissa on runsas valikoima koti- ja ulkomaisia kasviksia. 

KOTONA

Kasviksia voi myös kasvattaa itse, vaikka parvekkeella, koti- tai koulupuutarhassa tai hyödyntää Suomen luonnosta saatavat villit kasvit, marjat ja sienet.

Kasviksissa on paljon meille kaikille tärkeitä ravintoaineita.

Kasviksia tulisikin syödä vähintään kuusi kourallista päivässä mieluiten erivärisinä.

Kaikki artikkelit aiheesta Ruuan reitti - ruokakasvatusta alakouluille