Ruokakulttuuri

Pohjoinen sijaintimme idän ja lännen välissä on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä ruokakulttuurin kehitykseen Suomessa.

Ruokavuottamme rytmittävät niin vuotuisjuhlat kuin ihmisen elämänkaaren etapit, joihin hyvä ruoka on aina kuulunut olennaisena osana.

Suomessa arvostetaan itse selviytymistä ja kädentaitoja. Ruuanlaitto on statustaito, jota arvostaa 67 prosenttia suomalaisista. Eniten kunnioitusta nauttivat hyvät leipojat. Harrastuksekseen ruuanlaiton mainitsee 13 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa on lukemattomia omia erityisyyksiä. Vaikkapa maidon juonti ateriolla, uusien perunoiden ja oman maan mansikoiden aikaansaama kevätvillitys sekä mustamakkara.

Matkailun myötä uudet makumaailmat ovat tulleet suomalaisille entistä tutummiksi. Myös maahanmuuttajat ovat tuoneet tullessaan maansa ruokakulttuuria.

Suomalainen ruokakulttuuri lepää suurelta osin perinteisissä, mutta ajan muokkaamissa ruuissa ja tavoissa. Lisäksi unohtuneita, vanhoja raaka-aineita ja osaamista kaivetaan esiin, ja täysin uusia tuulia saapuu maahamme koko ajan.

Muuttuva maailma muokkaa jatkuvasti myös ruokakulttuuriamme. Se, mikä on arjen perusruokaa, vaihtelee tänä päivänä yksilökohtaisesti enemmän kuin koskaan ennen. Ylenpalttisen ruokatarjonnan keskellä valinnanvapaus voi tarkoittaa myös valinnanvaikeutta.

Ruokaketju työllistää yhteensä noin 340 000 suomalaista. Se on noin 13 % työvoimasta. Jokainen lenkki ketjussa edistää tahollaan ruokakulttuuria.

Suomalainen ruokakulttuuri kehittyy monilla tahoilla yhtä aikaa ja kokonaiskuvaa voi tuntua vaikealta muodostaa. Tämän aikajanan tarkoituksena on luoda silmäys kehitysvaiheisiin jatkumona nykypäivästä vuosituhansien taakse ennen ajanlaskumme alkua.