Maailman makuja

Maailman maut
Matkailun myötä uudet makumaailmat ovat tulleet suomalaisille entistä tutummiksi. Myös maahanmuuttajat ovat tuoneet tullessaan maansa ruokakulttuuria.

Uudet ruuat kiinnostavat ja innostavat. Kulinarismiinhan kuuluu sekä halu kokeilla eri kultuuurien alkuperäisiä ruokalajeja että poimia niistä uusia makuja omaan ruuanlaittoon sopivina paloina.

Suomessa on nykyään entistä enemmän sekä valmiutta että varaa sijoittaa ruokaan enemmän kuin ennen, joten uusia raaka-aineita ja ravintoloita kokeillaan ennakkoluulottomammin.

Muuttunut kotikeittiö

Ruokakauppojen valikoimat ovat nykyisin monipuolisia – jopa ylenpalttisia. Ihmiset ovat tutustuneet ulkomaanmatkoillaan vieraisiin raaka-aineisiin sekä ruokiin ja haluavat kokeilla niitä myös kotiin palattuaan. Nykyajan kaupat antavat siihen mahdollisuuden raaka-aineillaan ja mausteillaan.

Olemme nopeasti omaksuneet eksoottisten hedelmien ja vihannesten käytön. Suomen lähes joka kolkasta saa nykyään kiivejä, avokadoja, kaffirlimetin lehtiä, pestoa ja chilitahnoja.

Olemme nopeasti omaksuneet eksoottisten hedelmien ja vihannesten käytön.

Aikaisempi tuoretuotteiden vuodenaikaisvaihtelu ehti miltei kadota, koska lähes kaikkia tuotteita saa läpi vuoden. Viimeisten vuosien aikana sesonkien näkyminen kaupan hyllyillä on alkanut jälleen yleistyä. Monet tunnistavat paitsi suomalaisten raaka-aineiden voimallisen kesäsesongin, myös ulkomaisten vihannesten ja hedelmien parhaat satokaudet.

Elämäntapana ruokailukokemukset

Lisääntynyt ruokakiinnostus ei selity pelkällä elintason nousulla, sen taustalla täytyy olla myös kulttuurisia muutoksia. Yhtenä selityksenä voi olla ihmisten maailmankuvan laajeneminen lisääntyneen matkailun ja tiedotusvälineiden ansiosta.

Uudet makunautinnot ja niiden etsiminen ovat tukeneet yksilöllisen hyvinvoinnin korostamista 1980-luvulta alkaen. Yritykset ovat jo kymmeniä vuosia tunnistaneet erilaisia kuluttajatyyppejä, joille myydään omaa elämantapaa myötäileviä ruokia.

Ruualla myydän elämäntapaa.

Vuosikymmenten saatossa muuttuneista lempiruokaluetteloista näkee ulkomaisten ruokien asettumisen koko kansan mieliruokalistoille. Kestosuosikkeja on, mutta esimerkiksi italialainen pizza on nykyään yksi suomalaisten suosikkiruuista ja myydyimpiä eineksiämme. Sen on sanottu kotiutuneen helposti Suomeen johtuen vanhasta avopiirakkakulttuuristamme.

Suomalaiset tutustuivat laajemmin pizzaan 1970-luvulla eli vasta kymmenisen vuotta ensimmäisen pizzerian avaamisen jälkeen. Koulujen kotitaloustuntien innoittamana myös kodeissa alettiin leipoa pizzaa lauantai-iltojen herkuksi.

Kansainvälistymisen rinnalla myös suomalainen perinteinen ruokakulttuuri on nosteessa. Yhä tavallisempaa on myös yhdistää vaikkapa ranskalainen keittotaito suomalaisiin raaka-aineisiin. Perustana eivät tällöin ole perinneruokamme alkuperäisessä muodossaan, vaan niiden korkealuokkaiset raaka-aineet, kuten poro, lakka ja muut metsämarjat, lohi, makean veden kalat, mäti, sienet ja riista. Ranskalaiseen tapaan tehtyinä aineksista on syntynyt jälleen uutta eksotiikkaa.

Saisiko olla tofua, tempehiä tai tahinia?

Lisäksi nykyään on valtava määrä etnisiä ruokakauppoja, jotka lennättävät meille aterian aineksia maailman eri laidoilta. Tarjolla on mm. japanilaista, thaimaalaista, afrikkalaista, eestiläistä, intialaista, turkkilaista ja aasialaista elintarviketta. Näistä liikkeistä kikhernejauhot, kimchit, tahinit, tofut ja tempehit siirtyvät luonnikkaasti suomalaisiin keittiöihin kokeiltaviksi.

Verkkokauppa on avannut lähteen monille eksoottisille erikoisainehankinnoille.

Myös verkkokauppa on avannut lähteen monille eksoottisille erikoisainehankinnoille.

Monissa liikkeissä on tarjolla myös eri uskontokuntiin liittyviä elintarvikkeita, kuten halal-lihaa tai kosher-elintarvikkeita.

 

Kuva: Scanstockphoto