Nykypäivän ruoka-arki
Ruoka-arkea on Suomessa yhtä monta kuin on asukasta, mutta leimallisena piirteenä voidaan mainita terveellisyyden huomioimisen yleisyys. Silloin tällöin julkisessa keskustelussa puidaan jopa sitä, että osaavatko suomalaiset arvostaa ruuan muita ominaisuuksia lainkaan, tai että osataanko ruuasta nauttia. Tämän päivän ruokakeskustelu on laaja-alaista, joten edellä mainitut huolet tuntuvat liioiteltuilta.
Huolta Suomessa aiheuttaa kuitenkin se, että meiltä löytyy paljon niitä, joille ruualaitto on vierasta, sekä niitä, jotka eivät välitä ruuan terveellisyydestä lainkaan. Aloitetaan siis Ravitsemussuosituksista!
RAVITSEMUSSUOSITUKSET
Arjen ruokailun virallisena ohjenuorana on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemat Ravitsemussuositukset. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta ihmisen eri elinvaiheissa. Suosituksissa on otettu huomioon myös laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa.
Suosituksissa on otettu huomioon laaja tutkimustieto.
Ravitsemussuositukset ohjaavat järkevän ruokailun kokonaisuuteen, ei yksittäisiin ruokavalioihin, aterioihin tai ruokiin. Ateriatasolla Ravitsemussuosituksia noudatetaan lähinnä julkisessa ruokailussa kuten kouluissa.
ITÄMEREN RUOKAVALIO
Suosituksen mukaisista, tyypillisistä pohjoismaisista ruoka-aineista koostettua ruokavaliota kutsutaan Itämeren ruokavalioksi. Se korostaa kasvisten käyttöä ja sisältää erityisesti metsämarjoja, kaalikasveja, kalaa, riistaa ja rypsiöljyä. Kohtuullinen määrä täysjyväviljatuotteita, vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita, kalaa ja vähärasvaista lihaa täydentävät täysipainoista Itämeren ruokavaliota.
Kuva: Ruokatieto/Hyvää Suomesta