Muutokset arkisyömisessämme

juhlasalaatti,vihreä salaatti, kasvisruuat, lisäkkeet
Ravintomme on erittäin energiapitoista verrattuna muinaisiin keräilijä-metsästäjiin, jotka söivät luonnonvaraisia vähärasvaisia eläimiä, kalaa, hedelmiä ja kasviksia.

Suomalainen kotiruoka on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Ruokaa ei enää tehdä niin paljon alusta alkaen itse kuin 1960- ja -70-luvulla. Lasten ja nuorten ruokamuistot sekä keittiöperinne ovat nykyään hyvinkin erilaiset kuin ennen. Äidin lihapullien rinnalle on tullut mikrossa lämmitetty einesruoka, pasta tai hampurilaisia. Päivän päätteeksi syöty perheen yhteinen ateria ei ole enää yhtä yleistä,  ja joskus yhteisen ruokapöydän korvaa sohva.

Vielä 40 vuotta sitten ruoka oli varsin yksinkertaista ja vähän maustettua. Suola ja pippuri ei enää siitä, vaan  yrtit ja eksoottiset mausteet höystävät ruokaa kaikkien keittiöissä.  Tarjolla on makeita, rasvaisia ja suolaisia houkutuksia, joiden päivittäistä käyttöä koitetaan välttää.

VALISTUKSEN vOIMA

Rasvan, lihan,  jalostettujen viljatuotteiden, ja sokerin kulutus on nykyisin paljon suurempi kuin vaikkapa 100 vuotta sitten. Toisaalta, ruokailutottumuksemme ovat valistuksen, valikoiman kasvun ja vaurastumisen myötä parantuneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Kasvisten käyttö on moninkertaistunut, rasvan laatu on parantunut ja suolan käyttö vähentynyt. Tavoitteena on edelleen laskea suolan ja sokerin kulutusta sekä vähentää ylipainoa. D-vitamiinin ja ravintokuidun määrää pyritään kasvattamaan.

INDIVIDUALISMIN KULTA-AIKAA

Yhteiskunnalliset muutokset ja nykypäivän elämänrytmi vaikuttavat ruokailutapoihimme. Lapsuudenkodin syömismalli ei enää välttämättä siirry omaan aikuisuuteen. Yksilöllisiin ruokavalintoihin ja -tapoihin liittyy laajempi elämäntapamuutos tai eettiset, uskonnolliset tai terveydelliset näkökulmat. Myös huoli ympäristön kestävyydestä ohjaa ruokavalintojamme. Arjessakin näkyvä ilmiö on ns. statussyöminen – ruokavalinnat, usein kalliit, viestivät henkilön ideologiasta ja asemasta yhteiskunnassa.

Arjessakin näkyvä ilmiö on ns. statussyöminen.

Keskustelu ruuan ja ravitsemuksen ympärillä on kiihkeää mutta usein sekavaa ja ristiriitaista. Yksilöllisyyden korostaminen antaa pontta ruokakeskusteluihin niin, että monet kansalaiset eivät tiedä, mihin uskoa.

HAASTEENA PAINONHALLINTA

Ruokaa on koko ajan joka puolella, ja houkutusten äärellä joudutaan yhä useammin kiusauksiin. Hyvinvointiaikakaudellamme ylipainon kertyminen on tavallista ja terveysriskien vuoksi huolestuttavaa.

Suomessa yli kaksi kolmasosaa aikuisista miehistä ja yli puolet naisista on ylipainoisia ja teini-ikäisistä lihavia on 15–20 %. Valistunut kansalainen tietää hyvin, että paino nousee, mikäli saatu energiamäärä on isompi kuin kulutettu.

Koska herkkujen vähentäminen ja liikunnan lisääminen voi kuulostaa tylsältä laihdutusohjeelta, on kehitetty kymmenittäin erikoisdieettejä. Niihin on helppo hurahtaa, koska ne lupaavat nopeita tuloksia. Vastapainona terveyden ja ruuan ammattilaiset korostavat kokonaisvaltaista arjen haltuunottoa yksinkertaisilla perusasioilla. Yhtä kaikki - varsinkin alkuvuodesta ja kesän kynnyksellä media on pullollaan painon hallintaan liittyvää asiaa.

JOUKKORUOKAILUA JA EINEKSIÄ

Yhteiskunnalliset muutokset, kuten kaupungistuminen, perhekoon pieneneminen ja sinkkutalouksien kasvu vaikuttavat myös siihen, mitä, missä, milloin ja kenen kanssa syömme.

Elintarviketeollisuus ja kauppa pyrkivät vastaamaan kuluttajien muuttuviin toiveisiin esimerkiksi lisäämällä laadukkaiden ja maistuvien valmisruokien valikoimaa.

Syömme yhä useamman aterian kodin ulkopuolella – päiväkodissa, koulussa, työpaikalla, sairaalassa, vanhainkodissa tai ravintolassa. Noin puolet suomalaisista nauttii lounaan kodin ulkopuolella ja maassamme syödään päivittäin noin kaksi miljoonaa suurkeittiön valmistamaa ateriaa.

Joukkoruokailusta on tullut keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria, ja sillä on tärkeä merkitys jokapäiväiselle hyvinvoinnille, ateriarytmille ja ylipäätään ravitsemukselle. Erityisesti kouluruokailulla nähdään olevan suuri vastuu ruokakulttuurin kehittymisestä. Kun ruokalistalla on vaikkapa kasvisruokapäivä tai raaka-aineet luomua, voi se jatkossa vaikuttaa yksilövalintoihin.

ruokailu ravintoloissa

Hyppää ravintoloista kertoville sivuille tästä.