Alkoholijuomat

Alkoholijuomissa näkyy artesaanijuomien uusi tuleminen.

Oluenpanemisen uusi kultakausi

Suomessa on pian yhtä paljon panimoita kuin oluenpanemisen kultakaudella, 1900-luvun taitteessa. Koko maassa on noin 90 toimiluvan saanutta pienpanimoa. Pienpanimoiden määrä on nelinkertaistunut vuonna 2010 käynnistyneen pienpanimobuumin toisen aallon myötä. Pienpanimoilla arvioidaan olevan reilun neljän prosentin osuus markkinasta.

Käsityöpanimoiden myötä oluen kirjo on laajentunut ja erityyliset oluet löytävät tiensä ruokapöytään ilahduttavan usein. Sahti, ainutlaatuinen alkuperäinen suomalainen olut, kiehtoo niin tekijöitä kuin harrastajiakin. Kotiolutta tehdään ennätyksellisen paljon ja sen laatu lähestyy parhaimmillaan kaupallisten panimoiden teoksia.

Olut kuuluu suomalaisiin perinteisiin, ja saunajuomana se on kaikkein rakastetuin.

Pikku hiljaa erilaiset maut syrjäyttävät lagerin – saunassakin virkistävät rapsakasti humaloidut ale-oluet tai kepeät saisonit. Panimoliiton tilastoima pintahiivaoluiden eli ale-oluiden myynti on kasvanut nelinkertaiseksi, kahdeksaan miljoonaan litraan, tällä vuosikymmenellä. Toisinaan tilanteeseen sopii parhaiten vahvasti suosiotaan kasvattava alkoholiton olut. Myös luomuoluen myynti on noussut lähes tyhjästä liki miljoonaan litraan 2010-luvulla.

Paikallisuus kunniaan

Käsityöläisyys on valttia kaikissa alkoholijuomissa. Siiderimöitä (toim. huom. Kuura Ciderin Petri Halmetojan lanseeraama sana, joka tarkoittaa siiderinvalmistajaa) on ilmestynyt uusia, ja Suomalaisen Aidon Siiderin Seura myöntää kotimaisista omenoista tehdyille juomille hakemuksesta suomalaisen aidon siiderin sertifikaatin.

Paikalliset raaka-aineet ja maku edellä syntyy myös pienen tuotannon tisleitä. Isossakyrössä, Fiskarsissa ja Helsingissä toimivat tislaamot ovat viskiensä kypsymistä odotellessaan nousseet maailmanmaineeseen gineillään ja akvaviiteillään, jotka ne ovat luoneet muun muassa villiyrttejä hyödyntäen. Hyvän aterian päälle voi nauttia kotimaisen digestiivin, olipa maku mikä vain!

Laadukkaat tilaviinit

Suomen vanhimmat tilaviiniyrittäjät ovat jo yli kolmikymppisiä: marjaviinien teon mahdollisti alkoholilain muutos vuonna 1995 Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. Tilaviinin tekijöiden teknisen osaamisen laatua kiitellään - seuraava kehitysaskel voisivat olla lajikeviinit. 

Erityisen hyvin marjaviinien tekijät ovat onnistuneet kuohuvien juomien valmistuksessa, esimerkiksi mustaherukanlehdestä valmistettu alkoholiton kuohuva juhlistaa hienosti tilaisuuden kuin tilaisuuden!

Kotimaisen marjaviinin ystävät ovat saaneet tottua myös uudenlaisiin makumaailmoihin: entistä kuivempiin, intensiivisempiin ja paremmin ruoan pariksi sopiviin makuihin. Jos aiemmin herukat olivat pääroolissa, nyt myös vadelmista ja mustikoista on onnistuttu luomaan makunystyröitä kutkuttavia herkkuja. 

Teksti: Mariaana Nelimarkka