Piimä
”Piimällä ei kasva ku isoot nyrkit ja jyrkät olkapäät”
Suomi jakautuu kahtia läntisen siemenellä avulla hapatetun, pitkän ja venyvän piimän sekä itäisen, itsekseen hapantuneen ja kokkaroituneen kokkelipiimän kulttuureihin.
Piimä on elintarvikkeena hyvin vanha, ja aikaisemmin hapattaminen oli ainoa tapa saada maito säilymään juomakelpoisena pidempään. 1900-luvun alkupuolella lehmistä saatua maitoa ei käytetty juotavaksi sellaisenaan, ei ainakaan aikuisten juomana.
Piimääkään ei yleensä juotu sellaisenaan, vaan siihen sekoitettiin vettä. Vasta jäähdytystekniikan ja myöhemmin pastöroinnin kehittyminen kasvatti tuoreen maidon käyttöä elintarvikkeena.
Kirnupiimäksi tai kirnumaidoksi kutsutaan voin valmistuksen yhteydessä hapatettua maitoa, josta voirasva on kirnuamalla erotettu.
Muita piimälaatuja ovat talouspiimä, rasvaton piimä, kefiiri ja funktionaaliset piimälaadut, joihin on lisätty tiettyä bakteerikantaa. Niitä ovat muun muassa Gefilus-, Rela- ja Acidofilus-bifidus-piimät. Myynnissä on myös laktoositonta piimää, luomupiimää ja eri marjoilla maustettua piimää.
TIESTIKÖ? Piimä taipuu moneen. Piimää voi nauttia ruokajuomana, mutta lisäksi ravitsevana janojuomana, välipalana, smoothieissa tai leivonnassa.
Kuva: Maito ja terveys