Vesi

Hanavettä lasiin
Suomi on puhtaan ja runsaan veden maa. Meidän tavallinen kraanavesi on erilaisissa testessä voittanut jopa pullotetut kalliit "brändivedet".

”Vesi vanhin voitehista”

Maapallon pinta-alasta on 71 % veden peitossa. Vesivaroista vain 3 % on suolatonta eli makeaa vettä – elämämme elinehtoa. Siitäkin pääosa on vaikeasti käytettävissä jäätiköissä (77 %) tai maa- ja kallioperässä (22 %).

Vain noin 1 % maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä, joissa ja tekoaltaissa: se tarkoittaa minimaalista 0,036 prosentin osuutta maapallon kaikesta vedestä.

Kaikki ruoka-aineet, 100-prosenttista öljyä, suolaa ja sokeria lukuun ottamatta, sisältävät vettä. Kurkussa vettä on yli 95 %, lihassa ja kalassa 70–80 % ja näkkileivässäkin alle 10 % painosta. Vesi voi olla ruoka-aineissa sitoutuneena proteiineihin ja/tai hiilihydraatteihin. Mitä vähemmän niissä on ns. vapaata vettä, sitä paremmin ne säilyvät, koska mikrobit vaativat vettä lisääntyäkseen.

tuhansien järvien vedet

Suomessa veden vähyyttä ei huomaa. Sitä on paljon, se on edullista ja sitä näyttäisi olevan saatavilla myös tulevaisuudessa. Suomi on poikkeuksellisen vesirikas maa, joten juomakelpoista vettä käytetään moniin muihinkin tarkoituksiin.

Keskiverto suomalainen kuluttaa noin 150 litraa talousvettä vuorokaudessa. Juomaveden osuus tästä on noin kaksi litraa. Loppu kuluu ruuanvalmistukseen, peseytymiseen, astian- ja pyykinpesuun sekä wc:n huuhteluun.

Kun piilovesi lasketaan mukaan, suomalaisen vedenkulutus nousee yli 4 000 litraan vuorokaudessa.

Todellinen vedenkäyttö on kuitenkin paljon suurempi, kun mukaan lasketaan kaikki se vesi, joka kuluu syömämme ruuan tai vaatteiden valmistukseen. Hyödykkeiden tuottamiseen tarvittavaa vettä kutsutaan virtuaali- tai piilovedeksi. Kun piilovesi lasketaan mukaan, suomalaisen vedenkulutus nouseekin yli 4 000 litraan (15 kylpyammeellista) vuorokaudessa.

Maailmalta meille tuotavat tuotteet muodostavat yli 40 % vesijalanjäljestämme. Meille tuodaan siis paljon vettä ulkomailta. Suomeen tuodaan enemmän vettä kuin meiltä viedään! Huomion arvoista on, että kuivilla ja kuumilla alueilla vettä käytetään maanviljelyyn päivässä useita tuhansia litroja henkilöä kohden, ja esimerkiksi kehitysmaissa maatalouden osuus saattaa olla jopa noin 90 % vedenkäytöstä.

Pullovesi

Pullotetun veden tarina alkaa Suomessakin reilusti yli 100 vuoden takaa. Teveyden ja hyvinvoinnin lähteenä markkinoidut, kylpylöissä nautitut vedet olivat alkuun ylellisyystutotteita. Parin viimeisimmän vuosikymmenen ajan pullotettujen vesien käyttö on kasvanut ja valikoimat monipuolistunut. Uusimpana vesitrendinä on maustetut ja erilaisilla ravintoaineilla täydennetyt vedet.

Nykyään pulloveden myynnin ilmiömäinen kasvu herättää paljon yhteiskunnallisia ja ympäristökysymyksiä. Maailmalla veden pullottamiseen käytetään vuosittain miljoonia tonneja muovia, josta suurin osa voitaisiin kierrättää, mutta josta yli 90 % jää kierrättämättä. Monissa maissa ainoa juomakelpoinen vesi on pulloissa tai kanistereissa, joten ongelma on haastava. Suomessa puollojen kierrättäminen on hyvissä kantimissa, mutta kysymys on usein se, miksi tänne tuodaa pullovettä ulkomailta.

Nykyään jo tavallisissakin ravintoloissa pullovesi on alkanut korvautua hanavedellä, jotka tarjoillaan huolella valituista kannuista. Gourmet-ravintoissa vesiä käsitellään kuten viinejä,  jotka valitaan korostamaan ja täydentämään ateriakokonaisuutta.

TIESTIKÖ? Globaalisti on arvioitu, että jo vuonna 2020 lähes kaksi miljardia ihmistä elää alueilla, joissa puhtaasta makeasta vedestä on puutetta.

 

Kuva: Scanstockphoto/Elena Elisseeva