Isompia ja pienempiä ruokajuhlia

Suomen ruokavuodessa on kolme isoa ruokajuhlaa: joulu, juhannus ja pääsiäinen – ainakin jos lasketaan, kuinka moni syö juhla-aterian tai paremmin kuin tavallisena viikonloppuna tai vapaapäivänä. Pienempiä ruokajuhlia ovat äitienpäivä, isänpäivä ja itsenäisyyspäivä. Miten silloin syödään ja kenen kanssa?

Toteutimme vuosina 2015, 2016 ja 2017 valtakunnallisesti edustavia kyselyjä, jossa tiedustelimme suomalaisilta, miten he viettävät näitä vuotuisjuhlia. Syödäänkö juhla-ateria vai vähän juhlavammin kuin tavallisesti? Milloin ja kuka syö ihan tavallisesti? Syödäänkö ystävien vai sukulaisten kanssa?

Kaikkina kysyttyinä juhlapäivinä, isän- ja äitienpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluna, juhannuksena ja pääsiäisenä, vähintään 40 % vastaajista kertoi syövänsä juhla-aterian tai vähän juhlavammin kuin tavallisena viikonloppuna. Joukosta erottui selvästi kaksi ryhmää: joulu, juhannus ja pääsiäinen ja toisaalta vähän uudemmat juhlat isän- ja äitienpäiviä sekä itsenäisyyspäivä kuudes joulukuuta.

Aloitetaan vuoden alusta.

PÄÄSIÄISENÄ  OMALLA PERHEELLÄ JUHLAVASTI

Ruokavuoden ensimmäinen iso juhla on pääsiäisen, joka ajoittuu vuosittain vaihdellen maaliskuusta huhtikuun loppuun. Keväinen pääsiäinen on monipäiväinen vapaajakso, jolloin kyläily ja vieraiden kutsuminen kuuluu monen perinteisiin.  

Pääsiäisen ruokajuhlapäiviä ovat pitkäperjantai ja pääsiäissunnuntai

Tutkimuksemme mukaan pääsiäisen ruokajuhlapäiviä ovat pitkäperjantai ja pääsisäissunnuntai. Tällöin jopa puolet suomalaisista syö juhlavammin kuin normaalisti viikonloppuisin. Lankalauantaina ja toisena pääsiäispäivänä vain vajaa kolmannes tekee näin.

Kaikkina pääsäisen päivinä reilu puolet syö yksin tai ydinperheen voimin. Toisaalta pääsiäissunnuntaina 20 % ilmoitti syövänsä sukulaisten kanssa ja ystävien seurassa joka kymmenes.

 

JUHANNUSAATTONA JA -PÄIVÄNÄ OMAN PERHEEN LISÄKSI SUKULAISIA JA YSTÄVIÄ

Kesä alkaa juhannuksesta ja Suomi siirtyy vähitellen kokkailemaan mökkikeittiöihin. Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta syö juhla-aterian tai vähän juhlavamman aterian sekä juhannusaattona että juhannuspäivänä. Näyttäisi siltä, että juhannus on yllättäen suomalaisten ruokajuhlista toisena heti joulun jälkeen, ainakin mitä tulee juhlavaan syömiseen.

Ystäviä ja sukulaisia juhannuspöydässä

Juhannuksena puolet syö yksin tai ydinperheen voimin ja reilu 20 % on kutsunut mukaan myös sukulaisia. Noin 15 % on kutsunut myös ystäviä. ”Tässä mielessä juhannus poikkeaa muista juhlapäivistä. Muina juhlapäivinä kutsutaan sukulaisia, ellei sitten olla omalla porukalla. Olisiko vappu samanlainen juhla, jolloin syödään usein myös ystävien kera?” pohtii Ruokatiedon markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa.

 

JOULUPÖYDÄSSÄ JUHLAVASTI SUKULAISTEN KANSSA

Ruokavuoden suurin juhla on itseoikeutetusti joulu. Joulun kolme vapaapäivää ovat varsinaista herkuttelua. Jouluaattona 66 % sanoo syövänsä oikein juhla-aterian ja vain 7 %:n ruokailu ei poikkea tavallisesta vapaapäivästä. Kun muualla Euroopassa joulun pääjuhla on joulupäivänä, me suomalaiset aloitamme jo aattona. Juhla-aterioilla jatketaan myös joulupäivänä, vaikka heidän määränsä on pudonnut 66:sta 52 prosenttiin. Tapanina juhla-aterian tai juhlallisen syöjiä on taas yhteensä 60 % suomalaisista. 

Kolmanneksella on jouluna seuranaan myös sukulaisia

Joulupöydässä istutaan usein ydinperheen lisäksi sukulaisten kanssa. Jouluaattona ja –päivänä kolmanneksella on seuranaan sukulaisia ja tapaninakin 24 %:lla. Jos vertaa lukuja vaikka pääsiäiseen, silloin sukulaisia on ruokapöydässä vain noin 10 prosentilla, useimmilla pääsiäissunnuntaina.

 

ÄITIENPÄIVÄNÄ PUOLET SYÖ PAREMMIN KUIN TAVALLISENA VAPAAPÄIVÄNÄ

Äitienpäivää on alettu viettää Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina jo 20-luvulla. Noin puolet suomalaisista syö juhla-aterian tai hieman paremmin kuin tavallisena viikonloppuna. Toisaalta 40 %:lle suomalaisista. äitienpäivän ruokailu on samanlaista kuin tavallisena viikonloppuna. Heissä korostuvat yli 35-vuotiaat sinkut ja lapsettomat pariskunnat.

 

ISÄNPÄIVÄ ON RUOKAJUHLISTA UUSIN

Isänpäivä on niitä loppusyksyn juhlapäiviä, joille ei ole vielä muodostunut mitään tarjoiluperinnettä. Lapsiperheissä isä saa lasten askarteleman kortin ja ehkä kakkukin leivotaan. Kun vuosina 2015 ja 2016 kysyimme miten isänpäivänä syödään, 8 % vastaajista kertoi syövänsä juhla-aterian ja kolmannes tavallista viikonloppua juhlavammin. Luvut korostuvat luonnollisesti perheissä, joissa asuu lapsia kotona.

 

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ EI VANHOJA RUOKAPERINTEITÄ - VIELÄ

Itsenäisyyspäivä ei ole muodostunut varsinaiseksi ruokajuhlaksi eikä monellakaan perheellä ole mitään tiettyä ruokalajia, jota syödään joulukuun kuudes. 

Tutkimuksen mukaan vain noin 10 % suomalaisista syö juhla-aterian ja kolmannes vähän juhlavammin kuin tavallisena viikonloppuna. Sekin näyttää riippuvan siitä, sattuuko itsenäisyyspäivä viikonlopun yhteyteen.

Mikä itsenänäisyyspäivän juhlaruuaksi?

"Jos itsenäisyyspäivälle ei ole muodostunut mitään erityistä  ruokailuraditiota, sehän tarkoittaa oivaa mahdollisuutta luoda sellainen.  Perinteen teemme me itse.  Syödään yhdessä suomalaista", ehdottaa Ruokatiedon Minna Asunmaa.

 

TUTKIMUSKEN TOTEUTUS

Kaikki tutkimukset toteutettiin TNS Kantar Oy:n Kanavalla, mikä on valtakunnallinen nettipohjainen tutkimuspaneeli. Tutkimusvuodet olivat seuraavat: 2015 itsenäisyyspäivä, 2016 isänpäivä, itsenäisyyspäivä sekä joulu ja 2017 pääsiäinen, äitienpäivä ja juhannus. Tutkimuksiin vastasi 1003 – 1071 henkilöä ja kyselyt toteutettiin noin viikkoa ennen kyseistä juhlaa.