Marjakarkeloita Naistenviikolla

Ruokatieto, mustaherukka,kuvaaja Mauri Päivinen
Naistenviikolla heinäkuussa juhlii nimipäiviään noin 627 000 naista, eli on todella syytä hyödyntää kesän marjasatoa nimipäiväkekkereillä. Metsissä kypsyvät mustikat, hillat ja puolukat ja puutarhoista poimitaan mansikoita, vadelmia, karviaisia ja herukoita. Nauti marjoja sellaisenaan, tuhlaile ihaniin kesäherkkuihin sekä säilö myös talven varalle.

Naistenviikko alkoi muotoutua jo keskiajalla, kun samalla viikolla vietettiin kahden pyhimyksen, Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen merkkipäivää.

Myöhemmin samalle viikolle tuli myös muita naisten merkkipäiviä: 1600-luvulla Saara ja myöhemmin Marketta. Olga tuli 1868 Apollinaarin tilalle ja vuonna 1929 Fredrikin tilalle tuli Riika ja Rieti, jotka syrjäytti vuonna 1950 Riikka.

Seitsemän päivää heinäkuussa, jolloin suomalaisessa almanakassa on vain naisten nimiä. 

Naistenviikko (ruots. fruntimmersveckan) on seitsemän päivän ajanjakso 18.–24. heinäkuuta, jolloin suomalaisessa almanakassa on vain naisten nimiä. Silloin juhlitaan Riikkaa, Saaraa, Markettaa, Johannaa, Leenaa, Oilia, Kristiinaa ja Tiinaa monine nimimuunnoksineen.

Kaikkiaan naistenviikolla on almanakassa 32 nimeä, ja silloin viettää nimipäiväänsä noin 627 000 naista (vuonna 2011), joista 280 000:lla on silloin ensimmäisen etunimensä mukainen nimipäivä. On siis syytä tehdä kesän marjoista ihania tarjottavia.

Keskikesä on mansikoiden aikaa

Juhannuksen jälkeen päästään toden teolla nauttimaan suomalaisista mansikoista. Pohjoisen maamme valoisa kesä antaa mansikoille niiden erityislaatuisen aromin. Marjojen kasvukauden aikaan valoisaa on jopa 18–24 tuntia vuorokaudessa.

Pohjoisen maamme valoisa kesä antaa mansikoille niiden erityislaatuisen aromin.

Kesäöiden valoisuus yhdessä päivä- ja yölämpötilojen suuren eron kanssa luovat kypsyvälle marjalle sen ainutlaatuisen herkullisen maun.

Mansikka on parhaimmillaan auringonlämpöisenä suoraan pellosta, mutta keskikesän punaisesta kuningattaresta saa myös monipuolisia herkkuja salaateista juomiin ja kakuista voileipiin.

Mansikka-basilikajuoma
Mansikka-fetasalaatti (luomu)
Mansikkainen vuohenjuustosalaatti
Mansikka-maksapateeleivät
Mansikkarisotto
Marenkiherkku mansikoilla (luomu)

Marjoja monessa muodossa

Mansikoiden jälkeen seuraa mustikoiden, vadelmien ja herukoiden aika. Nauti tuoreista marjoista monessa muodossa: surauta pehmeäksi smoothieksi, sekoita pannaritaikinaan tai valmista mehevä piirakka. Jos pakastimessasi on vielä tallella edellisen vuoden aarteita, soseuta ne kohmeisina vaikkapa kerman kanssa pehmeäksi marjajäätelöksi.

Speltti-mansikkakakku
Mansikkasmoothie
Luomuinen mansikkajäätelö
Kevyt vadelma-mustaherukkajäätelö
Vadelmapannari
Vaniljainen kuningatarpiirakka

Sokeri on säilöjän vakiovaruste

Osa kesän marjoista päätyy tietysti myös pakastimeen tulevan talven herkutteluhetkien varalle. Sokeri kuuluu olennaisena osana kesän makujen säilömiseen ja niistä nauttimiseen. Talous- ja hillosokeri sopivat marmeladien, hillojen ja hyytelöiden valmistukseen. Hyytelösokeri ei puolestaan sovellu säilöntään, mutta sillä saa valmistettua raikkaita jälkiruokia tuoreista marjoista.

Talous- ja hillosokeri sopivat marmeladien, hillojen ja hyytelöiden valmistukseen. 

On makuasia, käyttääkö hillon valmistukseen hillosokeria vai taloussokeria. Hillosokeri on nykyisin suosittu, tavallinen sokeri taas perinteinen säilömistapa. Hillosokerilla marjat ja hedelmät saadaan hilloksi tai marmeladiksi nopeasti ja sopivan makeina ja kiinteinä. Taloussokeri taipuu hillojen lisäksi hyvin myös lisäkehyytelöihin ja marjojen pakastamiseen.

Taloussokerilla hillosta tulee makeampaa kuin hillosokeria käytettäessä. Taloussokeria eli tavallista sokeria nimittäin tarvitaan määrällisesti enemmän. Hillosokerilla lopputuloksesta tulee myös kiinteämpää kuin tavallisella sokerilla, sillä se sisältää hyytelöitymistä edistävää pektiiniä ja sitruunahappoa.

Hillosokerin sisältämä kaliumsorbaatti puolestaan parantaa hillon säilyvyyttä. Hillosokerin keittoaika on marjoista riippuen vain 10 - 15 minuuttia, kun tavallisella sokerilla säilöttäessä keittämiseen kuluu puolisen tuntia.

Kirkas hyytelö valmistuu mehusta

Hyytelö-nimellä kutsutaan sekä lisäkehyytelöitä että jälkiruokahyytelöitä. Lisäkehyytelöt valmistetaan happamista marjoista, kuten herukoista, pihlajanmarjoista ja puolukoista. Yleensä hyytelöön käytetään mehua ja tavallista sokeria. Hyytelöä voi valmistaa myös hillosokerilla, mutta siitä ei tule yhtä makeaa ja kirkasta kuin tavallista sokeria käytettäessä.

Hyytelösokeri sen sijaan ei sovi säilöntään. Sitä käytetään yleensä leivosten koristelussa ja jälkiruokahyytelöissä. Jäisten marjojen päälle kaadettu kuuma hyytelösokeriliemi sulattaa marjat vitamiineja suojelevalla tavalla. Näin saadaan jälkiruoka, joka on kaunis katsella ja sopivan makea. Hyytelösokeri ei kuitenkaan sovellu maitopohjaisten jälkiruokien tekoon.

Mansikkahillo
Ruusunmarja-omenamarmeladi
Mäkisen mustikkahillo
Kesäkurpitsahillo
Raakana pakastetut omenalohkot