Ahvenanmaa

Ruokatieto_Ahvenanmaa_Kuva Vesa Jääskeläinen
Ahvenanmaan maakunnan yli 6 500 saaren ruokakulttuuri on muovautunut kalastuksen, merenkulun sekä kaupankäynnin myötä piirteiltään omaleimaiseksi.

Meri on aina ollut ahvenanmaalaisille elämän edellytys ja niinpä ruokakulttuurinkin pohjana oli kala, joista tärkeimpänä silakka.

Ahvananmaalla on edelleen vahva kalaruokakulttuuri.

Vielä vuosisata sitten saaristolaiskylät tyhjenivät asukkaistaan syksyn tullen. Kyläläiset, lukuun ottamatta aivan vanhimpia, lähtivät ulkosaaristoon kalastamaan silakkaa tulevan talven varalle. Suuri osa silakkasaaliista suolattiin ja säilöttiin. Ahvenanmaalla on edelleen vahva kalaruokakulttuuri. Erilaisia kalaruokia valmistetaan silakan lisäksi muun muuassa ahvenesta, kuhasta, kampelasta ja turskasta.

Maltainen mustaleipä

Leipä oli aikanaan laivamuonan perusta purjelaivoilla, jotka kiersivät maailman meriä. Kun laivoja valmisteltiin pitkille merimatkoille, kodeissa leivottiin kuumeisesti leipää. Saaren leipomistuotteista kuuluisin on mustaleipä, joka on myös Ahvenanmaan maakuntaleipä. Mustaleipä sisältää sekä maltaita että siirappia, mikä tekee siitä mehevän ja makean. Mustaleipä sopii erityisesti kalojen kanssa nautittavaksi.

Merituulen makua

Hyvän ruuan ystävät arvostavat Ahvenanmaalla tuotettua karitsanlihaa. Ahvenanmaalaisessa karitsanlihassa on saariston maku, joka on peräisin merestä ja yrteistä. Tämä johtuu siitä, että Ahvenanmaan niityille saatetaan kylvää heinän siementen joukossa mausteyrttejä. Ahvenanmaan eteläisen sijainnin vuoksi lampaat myös laiduntavat ulkona pidempään kuin muualla Suomessa. 

Ahvenanmaalaisessa karitsanlihassa on saariston maku, joka on peräisin merestä ja yrteistä. 

Ahvenanmaan pannukakku on herkku, joka eroaa tavanomaisesta pannarista sisältämällä manna- tai riisipuuroa sekä kardemummaa. Sitä vaalitaan vieläkin paikallisena kansallisruokana, jota tarjotaan hillon tai luumukiisselin ja kermavaahdon kera. 

Saarimaakunnan rikkauksiin kuuluvat myös erinomaiset omenat. Omenanviljelijät kehittelevätkin omenista jatkuvasti uusia tuotteita kuten esimerkiksi glögiä, viiniä, siideriä, likööriä ja normandialaista Calvadosta muistuttavaa viinaa.

Hylkylaivan olut- ja samppanja-aarteet

Heinäkuussa 2010 ahvenanmaalais-ruotsalainen sukeltajaryhmä löysi laivahylyn Föglön edustalta Ahvenanmaan eteläisestä ulkosaaristosta, noin 50 metrin syvyydestä. Tutkijat arvelevat kuunarin uponneen vuoden 1840 paikkeilla.

Viinimaailman kohahti, kun hylystä löytyi 168 pulloa maailman vanhinta samppanjaa ja viisi pulloa olutta. Samppanja-aarteiden joukossa oli muun muassa 1800-luvun alkupuolella valmistettua Veuve Clicquota. Vuonna 2011 pidetyssä huutokaupassa myytiin mm. kaksi pulloa samppanjaa 30 000 euroon hintaan! Osa tuloista ohjattiin Itämeren tilan parantamiseen.

Olutpullojen sisältö tutkittiin, resepti rekonstruoitiin ja otettiin uusiokäyttöön. Ahvenanamaalainen panimo valmisti  Stallhagen Historic Beer 1842 -nimistä olutta 2 000 numeroitua pulloa. Ne myyntiin Viking Linen laivoilla vuoden 2014 kesäkuussa 110 euron kappalehintaan. Olut on tämän jälkeen ollut panimon tuotevalikoimaassa.

Sadonkorjuujuhlat

Vuodesta 2000 alkaen Ahvenanmaalla on järjestetty Skördefesten, sadonkorjuujuhlat syyskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna.

Kolmen päivän aikana on tarjolla runsain mitoin vastakorjattuja vihanneksia, tuoretta lampaan- ja naudanlihaa ja muita paikallisia ruokatuotteita. Vierailijoilla on mahdollisuus tutustua myös lukuisiin maatiloihin.