Etelä-Karjala

Ruokatieto, Kuva JP Laakio, sienet
Itä-Suomi on uuniruoka-aluetta, mikä näkyy myös eteläkarjalaisessa ruokaperinteessä. Liharuuat valmistetaan perinteisesti uunissa vuoissa.

Suosittua pitoruokaa karjalanpaistia  kutsutaan eteläkarjalassa lihapotiksi.

Venäjän ja ortodoksisen uskonnon vaikutus eteläkarjalaiseen ruokaperinteeseen on ollut merkittävää. Venäläisestä keittiöstä on omaksuttu sienten, hapatettujen ruokien, piirakoiden, kaaliruokien ja rahkan käyttö.

Omintakeiset rieska ja rinkeli

Eteläkarjalainen rieska on hiivalla kohotettua ohraleipää. Joutsenon alueella voi leipomoista löytää perinteisellä perinteisellä höpsötysmenetelmällä valmistettua rieskaa. Rieska leivotaan puisessa höpsötyskupissa, jossa on runsaasti jauhoja ja löysähköä leipätaikinaa. Leipä höpsötetään muotoonsa ja annetaan kohota kulhossa, josta se kumotaan leipälapiolle ja paistetaan uunissa.

Toinen maakunnan kuuluisuus on viipurin rinkeli, joka oli entisaikojen markkinatuliainen. Rinkeliperinne elää yhä voimakkaan erityisesti Lappeenrannan seudulla. Maakunnassa on kymmenkunta rinkeleitä paistavaa leipomoa, jotka myyvät tuotteitaan pääasiassa toreilla ja markkinoilla.

Lemin särä

Lemin särä on Etelä-Karjalan ikivanha ylpeys, leivinuunissa haudutettava ruoka, jota on nautittu syksyisin lampaiden teurastuksen jälkeen. Lemin särä on nimetty yhdeksi vuonna 1972 yhdeksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä.

Särä on koivusta tehty puinen kaukalo.

Koivusta tehty puinen kaukalo, jossa lampaanliha paistetaan, on nimeltään särä. Lihan kypsennyksen loppuvaiheessa kaukaloon lisätään kuorittuja, keitettyjä perunoita. Särän kanssa tarjotaan tyypillisesti ohrarieskaa, kotikaljaa ja vettä. Jälkiruokana nautitaan perinteisesti sekahedelmäkeittoa.

Hapankaali

Venäläisen keittiön vaikutus näkyy Etelä-Karjalassa hapatettujen tuotteiden käytössä. Hapankaali valmistetaan talvikaalista maitohappokäymisen avulla.