Kanta-Häme

sahti
Sanotaan, että vanha hämäläinen ruokakulttuuri on muovautunut rukiisen hapanleivän ja sahdin voimalla.

Hämäläinen arkinen ruokaleipä on ollut läntisen perinteen mukaisesti hapan ruisleipä, joka vanhan tavan mukaan leivottiin syksyisin ja keväisin vartaisiin. Hämäläinen sahtiperinne on myös vuosisatoja vanhaa. Tämän vuosituhannen alussa sahti rekisteröitiin Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.

Maakunnan ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet myös monet alueen kartanot. Kartanoihin tuli vaikutteita muista maista, ja niissä käytettiin runsaasti vihanneksia ja riistaa. Kartanoissa työskennelleet nuoret naiset omaksuivat uusia tapoja ja siirsivät niitä eteen päin.

Hämäläinen pitopöytä on runsauden sarvi

Hämäläinen ruokavalio on perustunut viljatuotteisiin, perunaan ja maitoon. Viime vuosisadan alussa aterioita totuttiin yleisimmin täydentämään sianlihalla ja suolakalalla. Kasvimaiden yleistyessä lisääntyi myös vihannesten ja juuresten käyttö. Piimäjuustot ovat Hämeen vanhimpia juustoja. Niiden rinnalle tuli munajuusto, joka yleistyi vähitellen koko piimäjuuston valmistusalueella. Hämäläinen kesäruoka on ollut ja on usein edelleen talkkuna. Kaurasta, ohrasta ja herneistä valmistettua talkkunaa nautitaan piimän tai viilin kanssa.

Kaurasta, ohrasta ja herneistä valmistettua talkkunaa nautitaan piimän tai viilin kanssa.

Hämäläinen pitopöytä tunnetaan monipuolisuudestaan ja runsaudestaan. Siihen kuuluvat olennaisena osana erilaiset kalajalosteet (sillit, graavi lohi, savukala), salaatit (italiansalaatti, metsäsienisalaatti, vihersalaatti), rosolli, laatikot eli "loorat" (imelletty perunalaatikko, lanttu-, maksa- ja makaronilaatikko), palvikinkku, lihahyytelö, piimäjuusto, keitetyt perunat, paistia kastikkeineen, piimälimppu, ruisleipä, voi, kotikalja, maito ja kraanavesi.

Monipuolista ruokatuotantoa

Kanta-Hämeen elintarviketuotanto perustuu edelleen lihan, maidon, viljan, kasvisten sekä perunan tuotantoon ja jatkojalostukseen. Tavanomaisten tuotantoeläinten lisäksi kantahämäläistä elämää ja maisemaa rikastuttavat nykyisin myös kyytöt, Ahvenanmaanlampaat, maatiaiskanat ja villisiat.  Ja perinteisten elintarvikkeiden rinnalle on kehitetty käsityönä erikoismakkaroita, erilaisia hunajia, tyrnituotteita, suussa sulavia suklaita, pienpanimojen oluita, tilaviinituotteita ja paljon muita herkkuja. 

Vuonna 2010 Kanta-Häme julistautui kansalliseksi rapumaakunnaksi. Noin puolet kauden rapusaaliista saadaan hämäläisistä järvistä ja joista. Hämeen vesistöihin on istutettu pari vuosikymmentä sitten yli miljoona täplärapua, jotta rapuja riittäisi loppukesän ja alkusyksyn rapujuhliin.