Keski-Suomi

Ruokatieto, Kuva JP Laakio, Jyväskylä
Keskisuomalaisessa ruokakulttuurissa eri vaikutteet ovat sulautuneet luontevasti toisiinsa. Maakunnan ruuan vahvuutena ovat monipuoliset, aromikkaat raaka-aineet.

Keskisuomalaisessa keväässä, kesässä, syksyssä ja talvessa riittää sesongin tuotteita. Hauen, korvasienen ja raparperin jälkeen tulevat mansikat, maukkaat varhaisvihannekset, uudet perunat, ahven, kuha, ravut, juurekset, hienoaromiset puutarha- ja metsämarjat, muikut, tatit, suppilovahverot, hirvi ja muu riista sekä made mäteineen.

Maakunnan parasta kalaa ovat muikku, ahven, kuha ja kirjolohi. Sateenkaariraudun eli kirjolohen kasvatus alkoi ensimmäisenä Suomessa kalanviljelylaitoksessa Laukaassa.

Presidentti Urho Kekkonen vieraili usein Laukaassa ja hänen kerrotaan antaneen sateenkaariraudulle sen suomalaisen nimen, kirjolohi.

Loraus kulttuuria

Keskisuomalaisen ruuan pääperiaatteet ovat kansainvälisiä, eikä makujen maailma tunne kielimuureja. Ruoka-aineiden omat makuvivahteet, luonnon ja raaka-aineiden tuotannon läheisyys nousevat esiin makujen nautinnollisena kokemisena. Keskisuomalainen puhuu makujen maailmankieltä kainostelematta omalla aksentillaan.

Keski-Suomessa on otettu tavoitteeksi kerätä, säilyttää ja kehittää maakunnan makuja niin ravintoloihin kuin maatilamatkailukohteisiin. Alueella on haluttu kohottaa arvoonsa keskisuomalaiset aromikkaat maut, puhtaat raaka-aineet, jalosteet sekä ruokalajit. Keskisuomalaiset veden- ja maanviljat; kalat, ravut, juurekset, marjat, sienet, riista jne. esiintyvät runsaslukuisesti maakunnan ruokalistoilla.