Varsinais-Suomi

Ruokatieto, Kuva JP Laakio, Turku
Vuosisatojen ajan maanviljelys ja kalastus ovat luoneet pohjan Varsinais-Suomen vauraalle ruokataloudelle. Luonnonolosuhteet ovat suosineet Varsinais-Suomea. Sen ruokakulttuuri on muovautunut tasapainoiseksi, mutta myös muualta vaikutteita vastaanottavaksi.

Varsinaissuomalainen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. Rannikon talollisilla oli omat paattinsa seilaamassa lähinaapureiden satamiin. Tuliaisina saatiin aina jotakin uutta.

Kalaa eri muodoissa

Kala, etenkin silakka, on kuulunut varsinaissuomalaiseen ruokavalioon kautta aikojen. Silakka suolattuna, paistettuna, hiillostettuna ja perunoiden päällä keitettynä oli jokapäiväistä särvintä. Ahventa, siikaa ja haukea oli usein kalasopassa.

Silakka on kuulunut varsinaissuomalaiseen ruokavalioon kautta aikojen.

Kalanviljely eli -kasvatus on nykyään Varsinais-Suomen saaristossa merkittävä elinkeino. Merialtaissa kasvatettava huokea ja helppokäyttöinen kirjolohi on uinut suomalaisiin ruokapöytiin.

Neitsytperunalle oma karnevaali

Maakunnan viljelijät ovat olleet ensimmäisten joukossa aloittamassa sokerijuurikkaan, rypsin, tomaatin, kasvihuonekurkun, mansikan ja varhaisvihannesten viljelyä Suomessa.

Ensimmäiset kotimaiset varhaisperunat tulevat toreille ja kauppoihin usein Varsinais-Suomen saaristokunnista. Kesäkuun puolivälin paikkeilla vietetään Turussa Neitsytperunafestivaaleja.