Ruoka harrastuksena

sieni, poimii, ruokaharrastus
Suomessa arvostetaan itse selviytymistä ja kädentaitoja. Ruuanlaitto on statustaito, jota arvostaa 67 prosenttia suomalaisista. Eniten kunnioitusta nauttivat hyvät leipojat. Harrastuksekseen ruuanlaiton mainitsee 13 prosenttia suomalaisista.

Ruokaa voi harrastaa maukkaasti eri tavoin, esimerkiksi ravintolavierailut sekä raaka-aineiden kasvatus ja keruu kiinnostavat monia. 

Raaka-aineiden kasvatus ja keruu kiinnostavat monia. 

Kotona keittämisen lisäksi ruokaa voi harrastaa esimerkiksi ruokaseuroissa, ruuanlaittoon ja juomiin liittyvillä kursseilla ja –kerhoissa, ruokablogaamalla tai makumatkoilla Suomessa ja maailman eri kolkissa. Harrastusmahdollisuuksia on äärettömästi, koska joka päivä on syötävä!

Ruokainspiraatiota haetaan läheisten lisäksi lehdistä, tv-ohjelmista, keittokirjoista, blogeista ja somesta, niin kotimaasta kuin ulkomaisesta tarjonnasta. Vuonna 2013 ruokaa käsittelevien lehtien myynti kasvoi Lehtipisteen tilastojen mukaan 41 prosenttia samalla, kun irtonumeromyynti keskimäärin väheni muutamia prosentteja.  

Itsensä toteuttamista

Suomalaiset suhtautuvat ruuanlaittoon käytännöllisesti, mutta kokkaaminen on monelle myös itsensä toteuttamista. Joka viides kertoo kokeilevansa usein uusia ruokalajeja ja kuudesosa rentoutuu ruuanlaiton parissa. Ruuanlaitto harrastuksena korostuu pääkaupunkiseudun asukkaiden keskuudessa, heistä joka viides harrastaa ruuanlaittoa.

Joka kuudes rentoutuu ruuanlaiton parissa.

Suomalaiset arvostavat erityisesti jauhopeukaloita sekä metsästäjä-keräilijöitä. Kairos Futuren tekemässä trenditutkimuksessa kaksi kolmesta suomalaisesta sanoi, ettei mikään raaka-aine ole parempaa kuin itse poimittu tai saalistettu herkku. Jopa 64 prosenttia suomalaisista arvostaa leivonnan osaajaa.

71 prosenttia suomalaisista haluaisi laittaa ruokaa kotona nykyistä enemmän. Joka neljäs sanoo syyksi sen, että nauttii kokkaamisesta, kävi puolestaan ilmi Philipsin teettämästä Oma koti –selvityksestä vuonna 2014.

"Syömämme ruoka kertoo paljon siitä, keitä olemme."

Kaksi kolmesta suomalaisesta toteaa, että syömämme ruoka kertoo paljon siitä, keitä olemme. Mitä enemmän ihmiset ovat kiinnostuneita kotiruuan valmistuksesta, sitä enemmän kiinnitetään myös huomiota siihen, mistä ruoka on peräisin.

Luomu ja itse tai lähellä viljelty nähdään yhdyssiteenä oman ja ympäristön terveyden välillä. Harrastukseksi voi sanoa sitäkin, että osallistuu ruuan suoramyyntitapahtumien järjestämiseen esimerkiksi ruokapiirissä tai Reko-renkaassa, kasvattaa itse ruokaa palstalla tai osuuspellolla tai harjoittelee vaikkapa ruuaksi sopivien hyönteisten kotikasvatusta.  

Pariskunnat viihtyvät keittiössä

Pohjoismaista viikonloppuruuanlaittoa tutkittaessa selvisi, että koti on nyt ravintolatrendi. Suomalaisissa parisuhteissa on yleisintä Pohjoismaissa laittaa yhdessä ruokaa viikonloppuisin. Monet pariskunnat laittavat ruokaa yhdessä myös arkena ja välillä lapsetkin osallistuvat.

Vaikka kaksi kolmasosaa pitää itseään hyvänä kotikokkina, kokee yli kolmasosa suorituspaineita siitä, mitä ruokaa heidän tulisi tarjota ystäville päivälliseksi.

Lähteet: Ruotsalaisen konsulttiyritys Kairos Futuren tekemään trenditutkimukseen vastasi 4 200 ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Raportin tuotti keittiötarvikevalmistaja OBH Nordica vuonna 2014. Oma Koti –kuluttajatutkimus 2014, Philips.

 

Kuva: Valtioneuvoston kuvapankki, Sre:n ruokakuvat