Gastronominen Suomi

ruokatieto, paisti ja kotikalja
Suomeen alkoi toisen maailmansodan jälkeen syntyä ruokakulttuurin puolesta puhuvia organisaatiota. Ruuasta ryhdyttiin puhumaan myös gastronomisin käsittein, ja syntyi niin Suomen Gastronomien Seura kuin ulkomaisiin järjestöihin kytkeytyviä veljeskuntia ja yhdistysten alaosastoja.

Ennen kuin Suomessa ryhdyttiin puhumaan ruuasta gastronomiana, neuvoivat esimerkiksi Martat sekä Maa- ja kotitalousnaiset kansan yli pulavuosien.

Myöhempinä vuosikymmeninä hyvän ruuan äärelle on kokoonnuttu usein nautiskelumielessä, joko harrastaja- tai ammattilaispohjalta, mutta lähes aina taustalla on ollut halu jakaa tietoa ruoka- ja juomakulttuurista.

Myöhempinä vuosikymmeninä hyvän ruuan äärelle on kokoonnuttu usein nautiskelumielessä.

Yhteistä gastronomisen karttamme toimijoille on, että ne kaikki vaalivat suomalaista ruokakulttuuria, eikä niiden työ ole muuttunut tarpeettomaksi vuosikymmenten kuluessa.

Perinteikkäimmät ruokaseurat syntyivät 1940- ja 50-luvuilla

Monet vanhimmista ruokaseuroista ovat edelleen suljettuja seuroja, joiden jäseneksi kutsutaan tai joiden jäsenyyttä voi anoa seuran jäsenten suosituksesta. Tällaisia kuppikuntia ympäröi tietty salamyhkäisyys, vaikka niistä useimmat harrastavat toimintaa, joka hyödyttää jäsenkuntaa laajempaa yleisöä.

Leimallista uraauurtavalle alan yhdistystoiminnalle on ammattilaisten ja harrastajien yhteistyö.

Suomen Gastronomien Seura

www.gastronomit.fi

Vuonna 1945 perustettu Suomen Gastronomien Seura on perinteikäs ruokaseura, johon kuuluu noin 300 ruuan ystävää. Seuran tavoitteena on suomalaisen ruuanvalmistustaidon kehittäminen, ruokakulttuurin nostaminen ansaitsemaansa arvoon ja kansainvälisen tunnettuuden lisääminen.

Suomen vanhimman ruokaseuran perusti sodan jälkeen seitsemän hengen ryhmä elvyttämään ja nostamaan Suomen ruokahuoltoa, elintarvikkeiden laatua ja ruokakulttuuria yleensä. Elintarviketeollisuus, ravintola-ala ja Suomen Kulttuurirahasto tulivat heti mukaan toimintaan.

Jäsentilaisuuksien lisäksi Suomen Gastronomien Seuran ohjelmaan kuuluu Vuoden Ravintolan valitseminen. Seuran jäsenten asiantuntemusta käytetään muun muassa valittaessa Vuoden Keittokirjaa. Vuosien varrella seura on julkaissut alan teoksia, kuten ensimmäisen suomalaisen Gastronomisen bibliografian ja vuosia säännöllisesti julkaistun Syö hyvin Helsingissä -oppaan. Alan opiskelijoita palkitaan stipendein ja tuetaan lopputöiden ohjauksessa.

Tornin Ritarit

Tornin Ritarit -veljeskunta sai mallin Euroopassa sotien jälkeen perustetuilta ruoka- ja viiniritarikunnilta. Vuonna 1949 perustetun ritarikunnan toiminta kietoutui Hotelli Tornin ympärille. Torni tunnettiin pian Helsingin kulinarismin keskuksena ja ritarikuntaan kuuluivat lähes kaikki sen ajan gastronomit. Gastronomia ja kulinaariset nautinnot loivat vahvoja siteitä.

Tornin Ritarit kokoontuvat edelleen viettämään vuosipäiväänsä sekä lyömään uusia Tornin Ritareita ritarikunnan perustamispäivänä 19. syyskuuta. Suurmestarina toimii Sam Inkinen.

Paistinkääntäjien veljeskunta, Chaîne des Rôtisseurs Finlande

www.rotisseurs.fi

Paistinkääntäjien veljeskunta, La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs Finlande, keskittyy gastronomian, kansallisen ja kansainvälisen keittiön sekä pöytätapojen ja juomakulttuurin vaalimiseen. Toiminnassa korostuvat ammattilaisten ja harrastajien vuorovaikutus toimialan kehittämiseksi.

Järjestön tunnuskäädyt saaneet ammattilaiset ovat huippuosaajia ja harrastajajäsenet gastronomiaan syvällisesti perehtyneitä. Lisäksi järjestö voi myöntää ravintolalle tai herkkumyymälälle Rôtisseurs-kilven, joka on tunnustus ruoka- ja palvelutuotteen laadusta. Kilpiyritykset tarkistetaan vuosittain.

Jorma Soiro, Hotelli Tornin omistaja, lyötiin ritariksi ensimmäisenä suomalaisena Kööpenhaminassa vuonna 1963. Saman vuoden syksyllä Suomessa järjestettiin ensimmäinen kapituli. Nykyinen jäsenmäärä Suomessa on noin 1 900, joista 60 % on harrastajia ja 40 % ammattilaisia.

Suomi on jaettu 11 voutikuntaan. Kaikki alueelliset tapahtumat liittyvät gastronomiaan: raaka-aineisiin, ruokatuotantoon, tapakulttuuriin, juomakulttuuriin. Tapahtumiin kuuluvat teemaillalliset, ruuanvalmistuskurssit, tuottajavierailut sekä nuorten kokkien ja nuorten sommelierien kilpailut.

The International Wine & Food Society

www.iwfshelsinki.org

The International Wine & Food Society on ranskalais-englantilaisen viinialan ammattilaisen André L. Simonin vuonna 1933 perustama yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä ruokapöydän ilojen arvostusta jäsentensä keskuudessa, parantaa ruuan, viinien ja alan palveluiden tasoa sekä järjestää tilaisuuksia samoin ajattelevien tapaamiseen.

Helsinkiin perustettiin The International Wine and Food Societyn paikallisosasto vuonna 1987. Helsinki Branch on reilun sadan jäsenen vahvuudella yksi Euroopan suurimmista osastoista. Periaatteena on, että kokoontumiset edistävät gastronomian ja viinikulttuurin oppimista. Kuukausittaiset jäsentilaisuudet muodostavat toiminnan rungon, ja uudet jäsenet ovat tervetulleita.

Slow Food

www.slowfoodhelsinki.fi

Slow Food Finland ry. perustettiin vuonna 1993 Tuusulassa. Jäsenistö koostuu lähinnä ruokaharrastajista, jotka kunnioittavat slow food -elämänarvoja: ruokailu on muutakin kuin nopeaa syömistä.

Suomeen syntyi nopeasti yksi kansainvälisen slow food -liikkeen suurimpia alaosastoja. Jäsenmaksuihin liittyvät kahnaukset italialaisen emoliikkeen kanssa söivät kuitenkin joidenkin aktiivien alkuinnostusta, ja vasta 2000-luvun lopulla aika näyttää jälleen kypsältä slow foodin uudelle rantautumiselle.

Suomen kolmas virallinen Slow Food -pöytäkunta aloitti vuoden 2009 alussa Savossa taistelun puhtaasti, turvallisesti, kiireettömästi tuotetun sekä sosiaalisesti ravitsevan ruuan puolesta. Slow Food Finlandiin kuuluvat myös Turun ja Jyväskylän pöytäkunnat sekä nuorimpana tulokkaana Västnylandin pöytäkunta.

Kansainvälinen slow food -liike juhli 20-vuotisjuhliaan vuonna 2009.

Ruokatieto Yhdistys ry

www.ruokatieto.fi

Ruokatieto edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta ja elintarvikealasta sekä tekemällä tunnetuksi Hyvää Suomesta -joutsenlippua kotimaisen ruuan tunnuksena.

Tärkeä osa yhdistyksen gastronomista työtä on Taste of Finland. Sen juuret ovat vuodessa 2000, kun Helsinki oli Euroopan kulttuuripääkaupunki. HelsinkiMenu syntyi esittelemään suomalaista ruokakulttuuria ja tuomaan esiin korkealaatuisia suomalaisia raaka-aineita sekä pääkaupungin keittiömestarien osaamista. Siitä tuli yksi kulttuurivuoden onnistuneimmista projekteista - yksi harvoista, joka jäi elämään ja näkyväksi elementiksi pääkaupungin kulinaariseen tarjontaan.

HelsinkiMenu-idea on 2000-luvun kuluessa levinnyt kautta Suomen. Kaupunkien Taste of Finland -ravintoloissa on tarjolla alueellisia menuita Hangosta Rovaniemelle. Lisäksi Taste of Finland Province -ravintolat tarjoavat maakuntiensa makuja.

Taste of Finland ja Taste of Finland Province -ravintolat tuovat menuissaan maisteltaviksi suomalaisen ruokakulttuurin kirjon ja monipuoliset raaka-aineet, jotka valitaan vuodenaikoja ja paikallisuutta korostaen. Ravintolat tunnistaa Runsauden haarukka -tunnuksesta, jonka graafinen ilme uudistui vuonna 2014.

Uudenmuotoista toimintaa

Ruokakulttuurin edistäminen ei ole 2000-luvulla ollut pelkästään yhdistysten ja järjestöjen varassa.

Gastronomie Finlande eli nyt ELO-säätiö

www.elo-saatio.fi

Vuonna 2009 yksittäiset ruokakulttuuritoimijat halusivat lisätä yhteistyötä suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi perustamalla Gastronomie Finland -säätiön satsaamalla siihen tarvittavan alkupääoman ja luomalla toiminnalle säännöt. Alkuperäinen nimi Gastronomie Finlande muutettiin vuonna 2011 ELO-säätiöksi.

ELO-säätiötä johtaa hallitus ja johtaja, joka toimii myös säätiön asiamiehenä. Lisäksi säätiön toimintaa tukee hallituksen valitsema valtuuskunta. Säätiö saa rahoituksensa luomalla kilpailuille ja hankkeille yhteistyökumppanuuksia sekä aktiivisen varainkeruutoiminnan avulla.

Säätiö tekee monipuolista yhteistyötä, jolla lisätään suomalaisen ruokakulttuurin kiinnostavuutta. Tärkeimpiä toimintamuotoja alusta eli vuodesta 2009 alkaen olivat kansainvälinen Bocuse d’Or -kokkien maailmanmestaruuskilpailu, kansalliset Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailut.

Työtä kouluruokailun ja villiruuan parissa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Vuodesta 2013 alkaen on tehty työtä kouluruokailun ja villiruuan parissa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Vuodesta 2015 lähtien ELO-säätiössä on ahkeroitu Syödään yhdessä -ilmiön luomiseksi.  Ilmiön tueksi perustettiin syyskuussa 2015 Syödään yhdessä -rahasto. Syödään yhdessä on kattoteema, kun Suomi täyttää 100 vuotta 2017.

Vuosittain jaetaan myös Lentävä Lautanen -palkintoja merkittävistä suomalaisista ruokakulttuuriteoista. Säätiö voi myös myöntää avustuksia ja stipendejä gastronomisiin opintoihin Suomessa ja ulkomailla sekä gastronomian alan tutkimukseen yksityishenkilöille ja alan tutkimuslaitoksille, koulutuslaitoksille sekä järjestöille, joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden säätiöiden ja toimijoiden kanssa.

ELO-säätiö kokoaa ruokakulttuurin näkijät, tekijät ja resurssit saman pöydän ääreen ja tavoitteena on tehdä suomalaisesta ruokakulttuurista kansainvälisestikin kiinnostavaa. Missiona on siirtyä hajanaisuudesta innostuneeseen yhdessä tekemisen aikaan.

Suomen Keittiömestarit ry

www.chefs.fi

Suomen Keittiömestarit ry on vuonna 1950 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on lisätä jäsenistönsä ammattitaitoa. Tavoitteena on edistää suomalaista ruokakulttuuria ja korkealaatuista keittotaitoa Suomessa ja ulkomailla. Yhdistys on Pohjoismaiden Keittiömestareiden (NKF) ja Keittiömestareiden Maailmanliiton (WACS) jäsen.

Suomen Keittiömestarit ry:llä on 14 alueyhdistystä, joiden aktiivinen toiminta pitää maakuntien ruokakulttuurin vireänä. Keittiömestareilla on ollut tärkeä rooli muun muassa maakuntamenujen luojina. Lisäksi Keittiömestarit huolehtii jatkossakin kokkimaajoukkueen toiminnasta.

Cercle des chefs

www.valrhonaprofessionals.com

Suklaavalmistaja Valrhonan ylläpitämän yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä ravintoloiden patisseerit ja keittiömestarit. Yhdistys järjestää koulutusta ja kilpailutoimintaa. Yhdistys on saanut suomalaisia jäseniä kiihtyvällä tahdilla suklaabuumin virittyä meillä, mutta toistaiseksi piiri on rajoittunut alle kymmeneen ammattilaiseen.

Euro-Toques Finland eli Suomen Eurokokit ry

www.euro-toques.org

Yhdistys pitää huolta suomalaisesta ruuasta yhdentyvässä Euroopassa. Eurooppalaisten kokkien yhteenliittymä osallistuu muun muassa EU-direktiivien laadintaan.

Colleqium Culinarium, CC-kilta ry

www.cc-kilta.fi

CC-kilta Ry on valtakunnallinen vuonna 1962 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on vaalia ja kehittää hovimestari-, esimies- ja vieraanvaraisuustaitoja, sekä hotelli- ja ravintolakulttuuria ja sen perinteitä Suomessa.

Kilta auttaa jäseniään kartuttamaan ammatillista osaamistaan. Se järjestää vuosittain hovimestarikilpailun, joka sai runsaasti julkisuutta syksyllä 2009, kun kilpailuun oli kutsuttu mukaan kaikkien aiempien vuosien finalistit ja finaalissa titaanien taistossa mitteli neljä edellisvuosien voittajaa.

Vuoden Hovimestarikilpailu 2015 -kisassa oli puolestaan ”Ketjujen taisto”, jossa CC-Kilta haastoi erityisesti ketjuravintolat lähettämään kilpailuun parhaat ravintolaesimiehensä.

Ruokatoimittajat ry

www.ruokatoimittajat.fi

Yhdistys syntyi vuonna 1968, kun kymmenen ruuasta kirjoittavaa kotitalousopettajaa alkoi tavata toisiaan säännöllisesti. Ruokatoimittajien yhdistyksen jäsenet edistävät kukin työssään ruokakulttuurin kehittymistä.

Vuonna 2008 40-vuotisjuhlaansa viettänyt ruokatoimittajien yhdistys on jäsentensä työn avulla välittänyt elämyksiä sekä tietoa uusista ruuista, raaka-aineista, ravitsemuksesta, kattauksesta ja ravintoloista.

Ruokatoimittajat ry palkitsee Ideasipulilla henkilöitä tai yhteisöjä, jotka ovat antaneet tuoreen ja idearikkaan panoksen ruokakulttuurin hyväksi. Ideasipuli-palkintoa on jaettu vuodesta 1991. Palkinto on jaettu 2000-luvulla parillisina vuosina.

Yhden asian yhdistyksillä laajakantoista toimintaa

Monen yhdistyksen toiminta on nivoutunut yhden raaka-aineen ympärille. Se ei tee niistä vähemmän painavia toimijoita, sillä ne pitävät sydämen asianaan suomalaisten johdattamista paremman ruuan ja juoman äärelle.

Jäsenistö on usein vaikutusvaltaista ja yhdistykset ottavat yhteiskunnallisesti kantaa, jotta suomalaisten valinnan mahdollisuudet paranisivat.

Juustoseura ry

www.juustoseura.fi

Juuston ystävillä on useita yhdistyksiä. Perinteikkäin näistä on Juustoseura ry, joka on tyypillinen herraseura: viime vuosiin saakka se on hyväksynyt jäsenikseen vain miehiä. Seuran kotipaikka on Helsinki ja 15 muulla paikkakunnalla toimii paikallis- tai alueseura. Jäsenmäärä on noin 700.

Juustoseura perustettiin vuonna 1961 suomalaisen juustokulttuurin edistämiseksi. Juuston kulutus oli tuolloin 2,5 kiloa henkeä kohti vuodessa ja kauppojen juustovalikoima hyvin suppea. Seura on onnistunut tavoitteessaan: juuston kulutus oli vuonna 2015 lisääntynyt lähes 26,6 kiloon henkeä kohti vuodessa.

Suurelle yleisölle näkyvin toimintamuoto ovat suosituskilvet, jotka myönnetään hakemuksesta hyvin hoidetuille juustomyymälöille ja juustoja ja juustoruokia tarjoileville ravintoloille. Kilvet on myönnetty yli sadalle myymälälle tai ravintolalle eri puolille Suomea. Seura jakaa vuosittain Juustodiplomeja juuston hyväksi tehdystä työstä.

Juustopöytä ry

www.juustopoyta.fi

Vuonna 1978 aloitti toimintansa Juustopöytä ry, kun ministeri Marjatta Väänäsen aloitteesta ja puheenjohtaja, professori Elina Haavio-Mannilan sekä varapuheenjohtaja Tellervo Koiviston johdolla 100 yhteiskunnan eri aloilla johtavassa asemassa toimivaa naista kokoontui. Näin sai alkunsa naisten juustoseura, Juustopöytä ry, johon kuuluu nykyään jo lähes 300 jäsentä.

Juustopöydän tarkoituksena on jäsentensä juustojen ja juustonvalmistuksen tuntemuksen edistäminen, Suomen juustokulttuurin kehittäminen ja juustojen merkityksen selvittäminen osana terveellistä ravitsemusta.

Juustopöytä ry jakaa vuosittain Kultainen Juustohöylä -palkinnon, joka on huomionosoitus ja tapa kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautunutta. Palkintoa on jaettu vuodesta 2010 lähtien.

Hyvän juuston ystävät ry on kaikille avoin yhdistys.

Suomen Munskänkarna ry

www.munskankarna.org

Munskänkarna-viiniseura perustettiin Ruotsissa vuonna 1958. Suomeen ensimmäinen yhdistys aloitti toimintansa Turussa vuonna 1982. Suomen Munskänkarna ry perustettiin vuonna 2000, ja siihen kuuluu tällä hetkellä 14 suomenkielistä rekisteröityä paikallisyhdistystä. Yhteensä Suomessa on noin 1 500 jäsentä.

Yhdistyksen tavoitteena on levittää ja syventää viinien ja muiden jalojen juomien tuntemusta sekä edistää hyviä ja kohtuullisia juomatapoja. Munskänkarnan yhdistykset järjestävät maistelutilaisuuksia, luentoja ja muuta koulutusta. Ne tarjoavat jäsenilleen myös mahdollisuuden testata viinitietouttaan tasokokeiden avulla.

Ruotsinkieliset yhdistykset (9 kpl) muodostavat oman alueellisen yhdistyksensä Svenska Munskänkarna i Finland r.f.

Osterin Ystävät

www.osteri.com

Osterin Ystävät ry on vuonna 1991 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää äyriäisten, eritoten ostereiden, tunnettavuutta Suomessa. Yhdistykseen kuuluu 80 jäsentä.

Osterin Ystävät järjestää vuosittain Osterinavauksen SM-kilpailut, Eläköön Osteri -tapahtuman sekä Hapansilakka-premiäärin. Puolentusinaa jäsentilaisuutta vuosittain sekä yhteistyö muiden gastronomisten yhdistysten kanssa on kirjattu toimintaohjelmaan.

Suomen Viiniyrittäjät ry

www.viinitilat.net

Suomen Viiniyrittäjät ry (SVY ry) on kotimaisten tilaviiniyrittäjien yhdistys, joka sai alkunsa vuonna 1995 viinitilatoiminnan käynnistyessä Suomessa.

Yhdistys pyrkii edistämään kotimaisista raaka-aineista valmistettujen juomien käyttöä ja lisäämään tietoisuutta laadukkaista tuotteista niin alan sisällä kuin ulospäinkin. Se on alusta lähtien tehnyt yhteistyötä viranomaisten kanssa alan luomiseksi ja edelleen sen kehittämiseksi.

Yhdistykseen kuuluu 50 jäsentä, joista alkoholijuomien valmistusluvan saaneita on 45. Tällä hetkellä Suomessa toimii 25 tilaviiniyrittäjää eri puolella Suomea.

Olutliitto ry – Ölförbundet rf

www.olutliitto.fi

Olutliitto on oluenkuluttajien yhdistysten yhteenliittymä, jonka tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria. Olutliittoon kuuluu 31 itsenäistä ja rekisteröityä olutseuraa tai yhdistystä.

Vuonna 2000 syntynyt liitto toimii oluenkuluttajien edustajana oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Liitto toimii myös kansainvälisesti European Beer Consumer Unionin (EBCU) jäsenenä. 

Yhdessä Pienpanimoliiton, Panimoliiton sekä muiden alan toimijoiden kanssa järjestettävät Olutkäräjät on saanut alkunsa Olutliiton aloitteesta. Tavoitteena on koota keskustelufoorumille olueen liittyvillä toimialoilla työskenteleviä ammattilaisia, viranomaisia, toimittajia ja aktiivisia harrastajia.

Olutliitto nimeää vuosittain Hyvän Tuomaan ja Pahan Nuutin.

Teen ystävät ry

www.teenystavat.fi

Vuonna 2003 perustetun Teen ystävät ry:n tavoitteena on edistää teekulttuurin tuntemusta Suomessa. Jäseneksi kutsutaan kahden jäsenen suosituksesta. Yhdistyksen perustamisvaiheessa teen ystävä sai vain harvoin hyvää teetä kahviloissa ja ravintoloissa, ja yhdistys kampanjoi edelleen teenjuojien paremman palvelun puolesta.

Yhdistys julkaisee kolme kertaa vuodessa sähköistä jäsenlehteä TEEN LEHTI. Yhdistys jakaa vuosittain kolme kunniakirjaa ansioituneille teepaikoille.

 

Alkuperäinen teksti: Mariaana Nelimarkka. Päivitetty 2016.
Kuva: Ruokatieto