Perinteikkäimmät ruokaseurat syntyivät 1940- ja 50-luvuilla
Suomen Gastronomien Seura
Vuonna 1945 perustettu Suomen Gastronomien Seura on perinteikäs ruokaseura, johon kuuluu noin 300 ruuan ystävää. Seuran tavoitteena on suomalaisen ruuanvalmistustaidon kehittäminen, ruokakulttuurin nostaminen ansaitsemaansa arvoon ja kansainvälisen tunnettuuden lisääminen.
Suomen vanhimman ruokaseuran perusti sodan jälkeen seitsemän hengen ryhmä elvyttämään ja nostamaan Suomen ruokahuoltoa, elintarvikkeiden laatua ja ruokakulttuuria yleensä. Elintarviketeollisuus, ravintola-ala ja Suomen Kulttuurirahasto tulivat heti mukaan toimintaan.
Jäsentilaisuuksien lisäksi Suomen Gastronomien Seuran ohjelmaan kuuluu Vuoden Ravintolan valitseminen. Seuran jäsenten asiantuntemusta käytetään muun muassa valittaessa Vuoden Keittokirjaa. Vuosien varrella seura on julkaissut alan teoksia, kuten ensimmäisen suomalaisen Gastronomisen bibliografian ja vuosia säännöllisesti julkaistun Syö hyvin Helsingissä -oppaan. Alan opiskelijoita palkitaan stipendein ja tuetaan lopputöiden ohjauksessa.
Tornin Ritarit
Tornin Ritarit -veljeskunta sai mallin Euroopassa sotien jälkeen perustetuilta ruoka- ja viiniritarikunnilta. Vuonna 1949 perustetun ritarikunnan toiminta kietoutui Hotelli Tornin ympärille. Torni tunnettiin pian Helsingin kulinarismin keskuksena ja ritarikuntaan kuuluivat lähes kaikki sen ajan gastronomit. Gastronomia ja kulinaariset nautinnot loivat vahvoja siteitä.
Tornin Ritarit kokoontuvat edelleen viettämään vuosipäiväänsä sekä lyömään uusia Tornin Ritareita ritarikunnan perustamispäivänä 19. syyskuuta.
Paistinkääntäjien veljeskunta, Chaîne des Rôtisseurs Finlande
Paistinkääntäjien veljeskunta, La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs Finlande, keskittyy gastronomian, kansallisen ja kansainvälisen keittiön sekä pöytätapojen ja juomakulttuurin vaalimiseen. Toiminnassa korostuvat ammattilaisten ja harrastajien vuorovaikutus toimialan kehittämiseksi.
Järjestön tunnuskäädyt saaneet ammattilaiset ovat huippuosaajia ja harrastajajäsenet gastronomiaan syvällisesti perehtyneitä. Lisäksi järjestö voi myöntää ravintolalle tai herkkumyymälälle Rôtisseurs-kilven, joka on tunnustus ruoka- ja palvelutuotteen laadusta. Kilpiyritykset tarkistetaan vuosittain.
Jorma Soiro, Hotelli Tornin omistaja, lyötiin ritariksi ensimmäisenä suomalaisena Kööpenhaminassa vuonna 1963. Saman vuoden syksyllä Suomessa järjestettiin ensimmäinen kapituli. Nykyinen jäsenmäärä Suomessa on noin 1 900, joista 60 % on harrastajia ja 40 % ammattilaisia.
Suomi on jaettu 11 voutikuntaan. Kaikki alueelliset tapahtumat liittyvät gastronomiaan: raaka-aineisiin, ruokatuotantoon, tapakulttuuriin, juomakulttuuriin. Tapahtumiin kuuluvat teemaillalliset, ruuanvalmistuskurssit, tuottajavierailut sekä nuorten kokkien ja nuorten sommelierien kilpailut.
The International Wine & Food Society
The International Wine & Food Society on ranskalais-englantilaisen viinialan ammattilaisen André L. Simonin vuonna 1933 perustama yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä ruokapöydän ilojen arvostusta jäsentensä keskuudessa, parantaa ruuan, viinien ja alan palveluiden tasoa sekä järjestää tilaisuuksia samoin ajattelevien tapaamiseen.
Helsinkiin perustettiin The International Wine and Food Societyn paikallisosasto vuonna 1987. Helsinki Branch on reilun sadan jäsenen vahvuudella yksi Euroopan suurimmista osastoista. Periaatteena on, että kokoontumiset edistävät gastronomian ja viinikulttuurin oppimista. Kuukausittaiset jäsentilaisuudet muodostavat toiminnan rungon, ja uudet jäsenet ovat tervetulleita.
Slow Food
Slow Food Finland ry. perustettiin vuonna 1993 Tuusulassa. Jäsenistö koostuu lähinnä ruokaharrastajista, jotka kunnioittavat slow food -elämänarvoja: ruokailu on muutakin kuin nopeaa syömistä.
Suomeen syntyi nopeasti yksi kansainvälisen slow food -liikkeen suurimpia alaosastoja. Jäsenmaksuihin liittyvät kahnaukset italialaisen emoliikkeen kanssa söivät kuitenkin joidenkin aktiivien alkuinnostusta, ja vasta 2000-luvun lopulla aika näyttää jälleen kypsältä slow foodin uudelle rantautumiselle.
Suomen kolmas virallinen Slow Food -pöytäkunta aloitti vuoden 2009 alussa Savossa taistelun puhtaasti, turvallisesti, kiireettömästi tuotetun sekä sosiaalisesti ravitsevan ruuan puolesta. Slow Food Finlandiin kuuluvat myös Turun ja Jyväskylän pöytäkunnat sekä nuorimpana tulokkaana Västnylandin pöytäkunta.
Kansainvälinen slow food -liike juhli 20-vuotisjuhliaan vuonna 2009.
Ruokatieto Yhdistys ry
Ruokatieto Yhdistyksen tehtävänä on edistää suomalaista ruokakulttuuria sekä kotimaisen elintarvikeketjun tunnettuutta ja kilpailuetua. Päämääränä on, että kuluttajat ymmärtävät kotimaisen elintarvikeketjun merkityksen hyvinvoinnin takaajana, suosivat ostopäätöksissään suomalaista ruokaa ja tunnistavat sen elintarvikepakkaukseen painetusta Hyvää Suomesta -merkistä.
Ruokatiedolla noin 300 jäsentä, joihin kuuluvat kaikki Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävät yritykset sekä muita suomalaista ruokaketjua edustavia yhteisöjä. Vuonna 1958 perustettu yhdistys toimii Helsingin Tukkutorilla. Yhdistyksen aiempina niminä ovat olleet Maatalousalan tiedotuskeskus MAT ry ja Finfood – Suomen Ruokatieto ry.
Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki. Merkki on vapaaehtoinen ja sitä voivat käyttää elintarvikevalmistajat, jotka valmistavat tuotteitaan Suomessa, suomalaisista raaka-aineista. Lisätietoa löytyy www.hyvaasuomesta.fi -sivustolta.
RUOKAKASVATUSTA JA VIESTINTÄÄ
Sivusto www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus on kouluissa suosittu oppimateriaali, jota käyttävät ahkerasti paitsi opettajat ja oppilaat, myös ruuasta kiinnostuneet kuluttajat. Oppimateriaalia on tarjolla kaikille kouluasteille esiopetuksesta korkeakouluihin. Yläkouluille on tuotettu monipuolinen ruuan vastuullisuuteen liittyvä opetuskokonaisuus Ruokavisa, www.ruokavisa.fi. Se vahvistaa vastuullisuutta suomalaisessa ruokakulttuurissa kehittämällä koulujen ruokakasvatusta ja viestimällä vastuullisen kuluttajuuden ja ruokaketjun läpinäkyvyyden puolesta.
Vuodesta 1965 lähtien ilmestynyt Tietohaarukka- tilastojulkaisu kuvaa ajankohtaisesti ruokaketjun toimintaa. Vuosittainen julkaisu toteutetaan sekä painotuotteena että verkkoversiona kolmella kielellä: suomi, ruotsi ja englanti.
ARCTIC FOOD FROM FINLAND
Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja ruuantuotantomme vastuullista ja kestävää. Sivustolle www.arcticfoodfromfinland.fi on tiivistetty suomalaisen ruuan tarina. Sen tavoitteena on toimia yhtenäisenä pohjana, joka rakentaa mielikuvaa Suomesta ruokamaana ja antaa taustaa myös elintarvikeviennin ja ruokamatkailun kehittämiseen.