Ilmiöitä ja trendejä

Hyönteiset proteiininlähteenä
Ruokamaailman trendit kiinnostavat yhtä lailla kaikkia kansalaisia kuin yksittäisiä ryhmiä huippukokeista ja ravitsemustutkijoista elintarvikekaupan ja -teollisuuden eri tahoihin.

Monet pienen ryhmän aloitteesta alkaneet ilmiöt, kuten luomu, slow food, reilu kauppa tai lähiruoka, ovat muuttaneet ruokamaailmaa pysyvästi. Niistä on tullut megatrendejä, jotka kehittyvät vuosikymmeniä ja lopulta vakiinnuttavat asemansa valtavirtana. Tällä hetkellä ruoka-alaa värittää erityisesti eettisyys ja ekologisuus sekä henkilökohtaisesti räätälöidyt ruokavaliomallit.

Tässä muutamia poimintoja trendiaallokosta!

Kaupunkiviljely

Kaupunkiviljely on maaseudun maataloutta täydentävää toimintaa, jonka avulla kaupunkilaiset saavat syödäkseen tuoreita satokauden kasviksia. Perinteisten siirtolapuutarhapalstojen lisäksi kaupunkiviljelyä voi harjoittaa pihoilla, parvekkeilla, sisätiloissa ja katoilla. Viljelijä saa raaka-aineita keittiöön, hyvää mieltä sekä tutustuu omakohtaisesti ruuantuotantoon.

Kaupunkiviljelyllä kohennetaan kaupunkikuvaa ja tehdään ympäristötekoja.  Arvioiden mukaan maailmassa on satoja miljoonia kaupunkiviljelijöitä.
kaupunkiviljely.fi

Villiruoka

Suomen puhdas luonto ja jokamiehenoikeudet antavat jokaiselle mahdollisuuden hyödyntää metsän ja veden antimia. Villiruualla tarkoitetaan luonnosta kerättäviä marjoja, sieniä, vihanneksia ja yrttejä sekä riistaa, poroa ja villikalaa.

Villiruualla tarkoitetaan luonnosta kerättäviä marjoja, sieniä, vihanneksia ja yrttejä sekä riistaa, poroa ja villikalaa. 

Villiruuan suosion kasvun edellytys on kansalaisrohkeuden lisäksi riittävä lajituntemus. Villiruokalähettiläs Sami Tallberg ja muut villiruokamestarit korostavatkin kasvien tunnistamisen tärkeyttä.

Vuosittain kesäkuun alussa vietettävä Villiyrttiviikko innostaa ja rohkaisee villiyrttien keräämiseen eli hortoiluun.
www.elo-saatio.fi/villiruoka

Vastuullisuus

Ruokaa ei voi tuottaa ilman ympäristövaikutuksia. Elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia ovat muun muassa päästöt vesistöön ja maaperään, myrkylliset aineet, meriin kulkeutuvat mikromuovit sekä vaikutukset ilmakehään. Ilmakehään vaikuttavia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilijalanjälki-termiä käytetään ilmastovaikutuksen synonyyminä.

Vastuullisuuteen liittyy ympäristövaikutusten lisäksi eläinten hyvinvointi, työntekijöiden työhyvinvointi, taloudellinen kestävyys, ravitsemusnäkökulmat, tuoteturvallisuus sekä paikallinen hyvinvointi alueella, jossa ruokaa tuotetaan.

Nykyään ruokakeskustelut vastuullisuudesta käyvät vilkkaina ja yhä usemammat ostavat ruokaa yhä tiedostavammin. Silti harva ammattilainenkaan hallitsee koko vastuullisuuden kenttää.

Vastuullisuus on laaja kokonaisuus, jota harva hallitsee riittävästi.

Helppoa vastuullisuuden kokonaismittaria ei ole olemassa. Ilmastovaikutuksia sen sijaan on tutkittu jo vuosia, ja on todettu, että jopa neljännes ihmisen kulutuksellaan aiheuttamista ilmastovaikutuksista tulee ravinnosta. Kun puhutaan ympäristövaikutuksista kokonaisuudessaan, ruuan osuus on lähes puolet yksilön ympäristökuormasta. Ruokavalinnoilla on siis merkitystä maapallon hyvinvoinnille.

Erilaisia ohjeita vastuullisiin ruokavalintoihin löytyy monista eri lähteistä. Tärkeimmäksi ohjenuoraksi on noussut se, ettei ruokaa pidä heittää roskiin, jotta ruuan tuotannon vaatimat resurssit eivät menisi hukkaan. Kuumimpia tunteita herättää tällä hetkellä keskustelu lihansyönnistä ja lihantuotannosta meillä ja maailmalla.

Kasviproteiinit

Proteiininlähteenä liha on suomalasille kaikkein tutuin, mutta proteiinilähteiden määrä kasvaa jatkuvasti.  Moni haluaa käyttää kasviproteiineja eläinproteiinien sijaan tai rinnalla. Kasvispainotteisesti syövien kuluttajien eli fleksaajien määrä kasvaa. Hyviä kasviproteiinilähteitä ovat esimerkiksi palkokasvit, pähkinät, täysjyväviljat ja siemenet.

Kauppojen hyllyillä nähdään yhä enemmän helppokäyttöisiä kasvipohjaisia tuotteita. 

Kauppojen hyllyillä nähdään yhä enemmän helppokäyttöisiä kasvipohjaisia tuotteita. Tofu ja muut soijavalmisteet ovat saaneet rinnalleen muun muassa seitania, quornia, nyhtökauraa, härkistä sekä erilaisia kasvimaitoja. Suomalaiset kaur-

Arjen sujuvuutta helpottavat puolivalmisteet, joista kasviproteiinit saadaan helposti lisättyä ateriaan suoraan purkista tai paketista. Näitä ovat esimerkiksi härkäpapurouhe, falafel-pihviainekset, proteiinipatukat ja käyttövalmiit linssit ja pavut, jotka eivät vaadi liottamista. 
www.kasviproteiini.fi

Hyönteisproteiini

Vielä toistaiseksi hyönteisiä ei ole EU:ssa hyväksytty elintarvikkeeksi.

Ruuantuottajat etsivät uusia keinoja maailman kasvavan väkimäärän ruokkimiseksi. Erityisesti lihan kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi, kun väkiluvultaan suurten kehitysmaiden väestö vaurastuu.

Yksi vielä varsin hyödyntämätön eläinproteiinin lähde on hyönteiset. Ruokahyönteiset ovat ekologinen valinta, sillä niiden kasvattamiseen tarvitaan kymmenen kertaa vähemmän viljelypinta-alaa kuin tuotantoeläinten kasvattamiseen ja hyönteisten kasvatus tuottaa jopa 1 000 kertaa vähemmän kasvihuonekaasuja.

Tutkijat ja yrittäjät ympäri maailmaa selvittävätkin nyt hyönteisruuan teollisen tuotannon mahdollisuuksia.

Vielä toistaiseksi hyönteisiä tai niitä sisältäviä tuotteita ei saa myydä EU:ssa, koska niitä ei ole hyväksytty elintarvikkeeksi.

Uuden ajan ruokaostoksilla

Monet kauppaketjut tarjoavat kuluttajille mahdollisuutta tilata tuotteita nopeasti ja vaivattomasti netistä. Palvelun tilaaja voi tavallisesti joko noutaa tuotteet itse tai tilata kotiinkuljetuksen.

Ruoka-aineet tilataan kotiin netin kautta, ja ostokset maksetaan ennakkoon.

Suomessa toimii jo useita ruokakasseja kotiovelle ruokaa tuovia yrityksiä. Perusidea on, että ruoka-aineet tilataan kotiin netin kautta, ja ostokset maksetaan ennakkoon.  Ruokakassi resepteineen tuodaan kotiovelle aina 3–5 arkipäiväksi kerrallaan.

Usein tuotteet ovat kotimaisia ja luomupainotteisia. Tietyt perusaineet, kuten mausteet ja rasvat pitää löytyä kotoa jo entuudestaan. Palveluja tarjotaan toistaiseksi pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoimmissa kaupungeissa.

Kiinnostus lähiruokaan ja luomuun on synnyttänyt myös erilaisia ruokapiirejä, joista voi hankkia lähellä tuotettua ruokaa.
www.ruokapiiri.fi

Reko-ruokarinkimallissa kaikki ryhmään kuuluvat lähiruuan tuottajat ja ostajat tapaavat yhdessä sovittuna ajankohtana, ja kuluttaja saa ostaa ruokansa suoraan tuottajalta ilman välikäsiä. Reko-tuotteiden tilaus ja markkinointi tapahtuvat suljetussa Facebook-ryhmässä.
www.facebook.com/notes/reko-l%C3%A4hiruokarengas/reko-l%C3%A4hiruokarenkaat/1083104988435841

Ravintolaruokaa kotiin kuljetettuna

Ravintolaruuan kotiinkuljetuksiin erikoistuneet kuljetuspalvelut toimivat isoimmilla paikkakunnilla ja rajatuilla toimitusalueilla.

Uuden ajan yrityksissä kiinnitetään huomiota kestäviin ratkaisuihin. Toimitukset voidaan esimerkiksi tehdä vihreästi polkupyörillä. Toimitusaika voi olla hyvinkin pikainen, tilaushetkestä laskien noin 30 minuuttia, sijainnista ja ajankohdasta riippuen.

Artesaaniruoka

Kiinnostus käsityöläisruokaa kohtaan on kasvussa. Artesaaniruoka on uusi käsite, jota ollaan tuomassa Suomeen. Artesaaniruuan valmistuksessa käytetään pääosin paikallisia raaka-aineita, joita jalostetaan omalla tilalla tai omassa yrityksessä.

Ruoka-artesaanien valmistamissa erikoistuotteissa reseptiikan pohjana on usein paikallinen ruokaperinne. Tunnusomaista artesaaniruualle on, että tekijä ja kädentaidot ovat läsnä koko tuotantoketjussa.

Sesongit kunniaan

Hieman unohduksiin vaipunut satokausi- eli sesonkiajattelu tekee vahvaa paluuta. Perusajatuksena on löytää ruokapöytään aina kauden parhaat kasvikset.

Satokausi- eli sesonkiajattelu tekee vahvaa paluuta. 

Satokausikalenteri sisältää Suomessa tarjolla olevien kasvisten sesonkitiedot kuukausittain ja tuottajamaittain. Se opastaa valitsemaan ympäri vuoden kauppojen tarjonnasta edullisimmat, maukkaimmat, ravinnerikkaimmat ja ekologisimmat tuoreet hedelmät ja vihannekset.
www.satokausikalenteri.fi

Muuntogeeninen kasvintuotanto

GMO tarkoittaa geenimuunneltua organismia. Geenimuuntelu on kokeellinen tekniikka, jossa ihminen rakentaa keinotekoisen siirtogeenin. Siirtogeeniin laitetaan pätkä bakteerin DNA:ta, viruksen DNA:ta ja kasvin DNA:ta.

Kasveihin siirretään muunneltuja geenejä, jotta ne kestäisivät paremmin torjunta-aineita ja kasvituholaisia. Tavoitteena on lopulta vähentää torjunta-aineiden käytön tarvetta. Tulevaisuudessa eliöiden muokkaaminen ravintoainekoostumukseltaan terveellisemmäksi tulee myös todennäköisesti lisääntymään.

Yleisimpiä GMO-tuotteita ovat soija ja maissi. Muita GMO-tuotteita maailmalla ovat myös vehnä, rypsi, sokerijuurikas, peruna, riisi ja puuvilla.

Yleisimpiä GMO-tuotteita ovat soija ja maissi.

Geenimuunneltuja kasveja on Suomessa eniten gm-tuontirehun muodossa. Maahantuodusta rehusoijasta vajaat 45 prosenttia oli geenimuunneltua vuonna 2014. Ennen vuotta 2013 gm-rehun osuus pysytteli 10–20 prosentissa.

Julkiseen ja usein kiihkeään GMO-keskusteluun osallistuvat muiden muassa kuluttajat, yritykset, poliitikot ja tieteentekijät. GMO-väittelyn keskeisiä aiheita ovat tuotteiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset sekä lainsäädännölliset näkökohdat.
www.mtk.fi/maatalous/kotimainen_ruoka/fi_FI/gmo
www.evira.fi/elaimet/rehut/muuntogeeniset-rehut

 

Kuva: Health Gauge