Metsäkauppa piristi ruokakulttuuria 1800-luvulla

Kyyttö
1800-luvun loppupuolella Suomessa ja muualla maailmassa tapahtui teollistumisen voimakas kasvu, jolla oli myönteisiä vaikutuksia myös suomalaiseen ruokakulttuuriin.

Teollistuminen toi vaurautta

Teollistuminen oli lähtenyt sysäyksellä eteenpäin. Siirryttiin yhä enemmän liukuhihnatyöskentelyyn ja koneet alkoivat korvata käsityötä. Tämä toi lisää vaurautta, mikä näkyi muun muassa rakentamisen vilkastumisena. Suomalaisesta puusta tuli myyntivaltti kansainvälisille markkinoille.

Puukaupan myötä rahaa alkoi virrata myös maaseudulle, mikä mahdollisti uusiin investointeihin. Navettoja rakennettiin, hankittiin lisää karjaa, lisääntyneen maidontuotannon myötä perustettiin meijereitä, kiinnitettiin enemmän huomiota viljan- ja rehunviljelyyn, tarvittiin lisää peltoa ja kasvun kierros alkoi alusta.

Voista tuli yksi merkittävimmistä suomalaisista vientituotteista.

Ennen harvinaiset herkut, kuten voi, kananmuna ja tuore maito alkoivat olla arkipäiväisempiä elintarvikkeita ruokapöydissä. Samalla myös ruokakauppojen valikoima monipuolistui.

Maidontuotannon lisäännyttyä voita ryhdyttiin viemään ulkomaille, etenkin Venäjälle. Puukaupan ohella voista tuli yksi merkittävimmistä suomalaisista vientituotteista.

Uudet tavat saapuvat myös maaseudulle

Perinteisesti maalta oli lähtenyt tyttöjä palvelukseen kaupunkeihin ja heidän mukanaan uudet ruokatavat levisivät kotipuoleen. Ihmiset olivat innokkaita omaksumaan uutta, minkä toki uusi taloudellisesti suotuisa tilannekin mahdollisti.

Keittokirjojen suosio kasvoi.

Keittokirjojen suosio kasvoi, kun haluttiin oppia valmistamaan uusia ruokia tai kun haluttiin tietoa ennen vieraista raaka-aineista. Vaikka omavaraistalous ei ollutkaan enää niin merkittävässä asemassa kuin ennen, ihmiset säilyttivät silti kosketuksen maahan.

Ympäri Suomea järjestettiin hyötykasvien viljelykursseja, joissa kerrottiin uusista kasveista sekä opastettiin niiden kasvatuksessa. Sadosta oli mahdollisuus säilöä ja valmistaa ruokia neuvojien ohjauksessa.

Taiteilijat ruokakulttuurin asialla

1800-luvun lopussa Suomessa vaikutti voimakkaasti taiteilijayhteisö, jonka keskuudessa ihannoitiin niin suomalaista kansallista identiteettiä kuin omavaraistalouttakin.

Taiteilijoista merkittävimpiä olivat Sibelius, Halonen ja Järnefelt.

Taiteilijoista merkittävimpiä olivat Sibelius, Halonen ja Järnefelt. Ruokakulttuuri tuli myös heidän töissään tavalla tai toisella esiin.

Muun muassa erinomaiset kuvataiteilijat Akseli Gallen-Kallela ja Albert Edelfelt suunnittelivat karamellikääreitä 1800-luvun loppupuolella, vaikkakin anonyymeinä.

 

Kuvassa kyyttö. Ruokatieto.