Toimintakertomus 2012

Ruokavisa, loppukilpailu, Mertalan yhtenäiskoulu, kuva Jussi Ulkuniemi
Ruokatieto Yhdistys ry:n tehtävänä on edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta ja ruokaketjusta ja tekemällä tunnetuksi Hyvää Suomesta ‐merkkiä suomalaisen elintarvikkeen tunnuksena. Kuluttajat ovat nyt entistä kiinnostuneempia tietämään, mistä ruoka tulee.

Vallitsevat ruokatrendit, kuten alkuperäisyys, jäljitettävyys ja lähiruoka tarjoavat työllemme otollisen maaperän. Kuluttajat ovat nyt entistä kiinnostuneempia tietämään, mistä ruoka tulee, missä ja miten se on tuotettu ja valmistettu sekä minkä reitin se on kulkenut matkallaan kuluttajan lautaselle.

Kuluttajat ovat nyt entistä kiinnostuneempia tietämään, mistä ruoka tulee.

Ruokatiedon ensisijainen päämäärä on suomalaisen ruuan arvostuksen ja menekin edistäminen, jossa työn ytimenä on tunnettu ja luotettava Hyvää Suomesta ‐merkki. Vuonna 2012 lanseerattiin käyttöön uusi, jäsenyritysten kanssa rakennettu viestinnällinen konsepti Ruokaa omasta maasta. Tämä sai erittäin myönteisen vastaanoton kuluttajilta, alan toimijoilta ja jäsenkunnalta. Lukuisat jäsenyritykset alkoivat käyttää merkkiä entistä näkyvämmin omassa markkinointiviestinnässään. Hyvää Suomesta ‐merkin näkyvyys ja kontaktimäärät moninkertaistuivat. Samalla merkin haluttavuus lisääntyi johtaen yhdistyksen jäsenmäärän kääntymiseen nousuun. Uutena aluevaltauksena merkin kantajaksi saatiin myös ensimmäinen puutarha‐alan yritys. Arvostus kuluttajien mielissä parani entisestään, sillä Hyvää Suomesta ‐merkki nousi vuonna 2012 maamme kolmanneksi arvostetuimmaksi brändiksi.

Tuoreen tutkimuksen(1) mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa varsin yksituumaisesti. Nuorilla ja opiskelijoilla kiinnostus suomalaiseen alkuperään on kuitenkin vähäisempää, ja heillä ilmenee myös keskimääräistä enemmän tietämättömyyttä suomalaisesta maataloudesta ja ruuan tuotannosta.

Myönteinen, toimintaamme tukeva tulos(2) on, että kuluttajat pitävät suomalaisten elintarvikkeiden ominaisuuksia ulkomaisiin verrattuna valtaosin parempana koskien kaikkia vertailussa olleita tuoteryhmiä (liha‐, säilyke‐ kasvis‐ ja maitotuotteet). Merkittävä on myös havainto, että 61 % aikuisista kuluttajista piti suomalaisuutta erittäin tai melko tärkeänä elintarvikeostosten valintaperusteena – mutta nuorista vastaavasti vain 34 %. Johtopäätösten mukaan oman maan ruoka kiinnostaa, silti suomalaisuus ei ole välttämättä tärkein ruuan valintaperuste, varsinkaan nuorilla.

Ruokatiedon strategisiin päämääriin kuuluu myös ruokatietämyksen ja ‐osaamisen levittäminen. Kuluttajat tekevät itse ruokavalintansa ja tarvitsevat tietoa tukemaan omaa päätöksentekoaan. Erityisenä haasteena ovat juuri nuoret ikäluokat, joille tulisi kyetä kertomaan merkityksellisesti suomalaisen valinnan hyödyistä.

Erityisenä haasteena ovat juuri nuoret ikäluokat.

Ratkaisuja näihin haasteisiin tuotetaan Ruokatiedon toimintavuonna käynnistämän Ruokavisa ja ruokaketjun vastuullisuus – kehitys‐ ja viestintähankkeen avulla. Sen pyrkimyksenä on vahvistaa vastuullisuutta suomalaisessa ruokakulttuurissa kehittämällä koulujen ruokakasvatusta ja viestimällä vastuullisen kuluttajuuden ja ruokaketjun läpinäkyvyyden puolesta. Ruokavisa pilotoitiin syksyllä 2012 yläkouluissa pääkaupunkiseudulla. Ruokatiedon oppimateriaalit päivitettiin ja tuotettiin myös uutta aineistoa etenkin eläinten hyvinvointia ja ympäristöä koskevista teemoista. Oppimista tukemaan järjestettiin tapahtuma Ruoka‐aika! – Ruokavisan tapahtumaviikot, johon kutsuttiin oppilaat opettajineen. Ruokavisa sai kannustavan palautteen oppilailta, opettajilta ja toimijaverkostolta. Vuonna 2013 Ruokavisaan tuotetaan uutta sisältöä, ja se laajenee kolmeen maakuntaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kotitalousopettajien liiton, MTK:n sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa.

Vastuullisuusviestinnän keskeisinä kanavina hyödynnettiin sivustoa www.ruokatieto.fi ja Ruokatiedon uutispalvelua. Toimintavuonna julkaistiin reilu 400 uutista, tavoitteiden mukaisesti 1‐3 juttua aukiolopäivää kohden. Uutistoimituksen voimavaroja kului valitettavan paljon verkkosivujen ja sähköpostilähetyksen teknisten ongelmien selvittämiseen. Koko vuoden vaivanneet häiriöt julkaisujärjestelmässä verottivat paitsi uutisten tuotantoa myös niiden asiakaskuntaa ja läpimenoa muissa medioissa. Päivittäisellä uutiskoosteella oli vuoden lopussa 4 777 tilaajaa ja viikottaisella tapahtumakoostella 4 013.

Uudistettu Tietohaarukka 2012 – tilastojulkaisu ilmestyi elokuussa. Sen sisältöä muokattiin kuvaamaanruokaketjun vastuullisuuden ulottuvuuksia. Julkaisu toteutettiin sekä painotuotteena että verkkoversiona kolmella kielellä. Yhteistyötahoina olivat Agronomiliitto, MTK, SLC, ProAgria sekä Elintarviketeollisuusliitto.

Alan korkeakoululle suunnattua yhteistyötä uudistettiin käynnistämällä Vastuullisuus ruokaketjun kilpailuetuna ‐opetuskokonaisuuden kehittämishanke. Toimintavuonna tuotettiin uusi kurssimateriaali ja toteutettiin kurssi yhteistyössä Helsingin yliopiston maatalous‐metsätieteellisen tiedekunnan ja Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeelle saatiin kaksivuotinen maa‐ ja metsätalousministeriön avustus, jossa hakemuspartnerina on MTT.

Suomalaisten raaka‐aineiden käyttöä ammattikeittiöissä edistettiin Makujen Suomi – Taste of Finland –konseptilla. Tarjolla oli 12 kaupunkimenu‐ ja kolme maakuntamenukonseptia. Yhteismarkkinointia varten tuotettiin karttaesite, joka esittelee 63 Makujen Suomi ‐ravintolaa ja 32 Hyvää Suomesta ‐merkkiä käyttävää, tila‐ tai muuta suoramyyntiä harjoittavaa yritystä. Jakelu toimi Maku‐lehden välityksellä sekä yhteistyössä matkailualan kanssa. Lähiruokaan ja ruokamatkailuun liittyvää kehittämistä toteutettiin lisäksi maakuntahankkeina Kanta‐Hämeessä ja Kainuussa. Toteutus tapahtui myyntituloilla ja hankerahoituksella.

Ruokatieto osallistui Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian toteuttamiseen.

Ruokatieto osallistui yhteistyötahona Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian toteuttamiseen ja toimi suomalaisen ruuan asiantuntijana Tukkutorin uuden kuluttaja‐alueen, Teurastamon suunnittelussa.

Yhdistyksen toiminta rahoitettiin omarahoituksella (jäsenmaksut, palvelumaksut, myyntitulot) sekä projektiavustuksilla, joita haettiin etenkin maa‐ ja metsätalousministeriöltä.

Vuosi 2012 oli Ruokatiedolle menestyksekäs. Sen aikana vietiin onnistuneesti loppuun Hyvää Suomesta –merkin mittava uudistus, jonka avulla merkin näkyvyys lisääntyi samalla kun jäsenkunnan merkistä saama lisäarvo kasvoi. Vuosi oli tuloksekas myös ruokakasvatuksen osalta, sillä laaja Ruokavisa‐hanke lähti lupaavasti liikkeelle. Toimintavuonna ongelmaksi muodostui Ruokatiedolle keskeisten viestintäkanavien www‐sivujen ja sähköpostin lähetysjärjestelmän pahenevat tekniset ongelmat ja lopulta toimimattomuus, jota ei pystytty korjaamaan. Tämän takia päädyttiin ratkaisuun, että yhdistyksen koko julkaisujärjestelmä vaihdetaan. Uuden julkaisujärjestelmän suunnittelu ja valmistelu toteutettiin niin pitkälle, että uudistuneet sivut avattiin alkuvuodesta 2013. Työtä jatketaan rakentamalla moderni yhteystieto‐ ja tuoterekisteri, jonka avulla tehostetaan toiminnanohjaukseen liittyviä prosesseja.

Kuluneen vuoden saavutukset, ruokatrendien myötäinen suunta, jäsenkunnan tarpeisiin sovitetut selkeät kehityssuunnitelmat sekä hankerahoituksen jatkuminen antavat Ruokatiedon toiminnalle hyvät lähtökohdat vuoteen 2013.
 

1 Suomalaisten ruoka‐ ja maatalousasenteet 2013. Maaseudun sivistysliitto ym.
2 Ruuan arvostus 2012. Kuule Oy ja Maa‐ ja metsätalousministeriö

Kuva: Ruokatieto/Jussi Ulkuniemi