Normaali versio

Tutkimus: Ruokapakkauksen ympäristövaikutus on moninkertaisesti pienempi kuin ruuan käyttötavan

28.01.2011
Tuore suomalaistutkimus antaa synninpäästön elintarvikepakkauksille. Samalla se velvoittaa ruokailijat kestäviin syömätapoihin, sillä pakkausten kehitys ei ratkaisevasti lisää kestävää kehitystä. Ympäristömyötäisimpiä pakkauksia ovat sellaiset, joilla ruokahävikkiä syntyy vähiten.

Pakkauksen ympäristövaikutukset todettiin merkittävästi pienemmiksi kuin itse ruuan tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat päästöt. Pakkauksen ohentaminen tai sen valmistusmateriaalin vaihtaminen ei ole merkittävä tapa vähentää ruuan kulutuksen ympäristöjalanjälkeä. Tärkeintä on, että pakkaus suojaa juuri kyseistä ruokaa parhaalla tavalla, ja että pakkauskoko istuu kotitalouden kulutustottumuksiin.

Jo yhden kinkkuviipaleen syömättä jättäminen pilaantumisen tai muun syyn takia aiheuttaa kaksinkertaisen ympäristörasituksen leikkelepakkauksen materiaaleihin, valmistukseen ja jätehuoltoon verrattuna. Pakkauksen materiaalista riippumatta.

Myytti: Ympäristöystävällinen pakkausmateriaali

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen MTT:n koordinoima FutupackEKO-tutkimushanke selvitti elintarvikepakkausten ympäristökuormitusta osana tuotteen koko elinkaarta. Tulokset mursivat monia yleisiä myyttejä pakkausten ympäristövaikutuksista.

Hankkeen vastuullinen johtaja Juha-Matti Katajajuuri MTT:stä toteaa, ruuan pakkausmateriaaleja ei voi luokitella ympäristön kannalta hyviin tai huonoihin, sillä jokaisella materiaalilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Pakkauksen ympäristövaikutus riippuu pitkälti siitä, suojaako pakkaus elintarviketta riittävästi.

– Erilaisia materiaaleja tarvitaan, Katajajuuri korostaa.

Toinen myytti on, että suuri pakkauskoko on ympäristöystävällisempi kuin pieni, koska pakkausmateriaalia kuluu vähemmän pakattavaa tuotekiloa kohti. MTT:n aiempien tutkimustulosten mukaan suuri pakkaus saattaa kuitenkin johtaa turhaan ruuankulutukseen tai siihen, että osa elintarvikkeesta päätyy roskiin.

– Pakkausmateriaalin minimointi on ympäristöystävällistä vain, jos se ei samalla lisää pakkauksesta johtuvaa ruokahävikkiä. Sinkkutalouksissa suuri pakkauskoko voi vaikuttaa ruokahävikin määrään, Katajajuuri huomauttaa.

Laskelmien taustalla jogurtti, leipä ja leikkele

FutupackEKO-tutkimuksessa tarkastellut kolme esimerkkituotetta olivat Fazer Leipomoiden ruispalaleipä, HK Ruokatalon kokolihaleikkele ja Raision soijapohjainen, jogurttityyppinen tuote.

Tutkimuksessa arvioitiin elintarvikkeiden tuottamisen ja kulutuksen sekä pakkausten valmistuksen ja hävittämisen vaikutukset ilmastonmuutokseen, rehevöitymiseen sekä happamoitumiseen. Tarkastelussa oli mukana vaihtoehtoisia pakkauksia sekä käytettyjen pakkausten tyhjentymisasteita.

Kulutuskäyttäytymistä tunnettava paremmin

Pakkausasiantuntija Hanna Lehtonen Fazer Leipomot & Makeiset -toimialalta toteaa, että pakkaavan teollisuuden haasteena on juuri vaikeus tuntea asiakas niin hyvin, että tuotteet valmistetaan kohderyhmälle parhaiten sopivassa muodossa ja koossa.

– Pakkausmateriaalivalinnalla ei yksinään korjata sitä, mitä muulla kulutuskäyttäytymisellä menetetään. Kuluttajan käyttäytyminen ja tuotteen käyttötilanteen tunteminen ovat avainasemassa pakkausta suunniteltaessa. Pakkaussuunnittelijan on kuljettava virtuaalisesti kuluttajan saappaissa, Lehtonen sanoo.

Vuonna 2009 alkaneeseen FutupackEKO2010-tutkimukseen osallistuivat MTT:n lisäksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Pakkaustutkimus – PTR ry ja VTT, sekä 12 ruoka-, pakkaus- ja teknologialan yritystä. (Ruokatieto)

Lähes puolet kotitalouksissa roskiin kipattavasta ruuasta on täysin syömäkelpoista (16.12.2010)
Ruokapakkausten suunnittelijoille rakennetaan työkalua ympäristövastuullisuuden arviointiin (24.2.2010)
Ruuassa kuluttajat odottavat yrityksiltä yhä kestävämpiä toimintatapoja (11.2.2010)

Muualla verkossa:
MTT: Futupack-hanke ja tiedotustilaisuuden aineistot