Tyydyttymättömistä rasvoista terveellisen ruokavalion peruspilari?

23.02.2004
Tammikuussa alkanut tanskalaistutkimus selvittää, olisiko perinteisiä rasvaa
karttavia ruokavaliosuosituksia syytä muuttaa. Yhdysvalloissa tapetille noussut
ruokakolmio painottaa juuri tyydyttymättömiä rasvoja terveellisen ruokavalion
perustana runsaskuituisten viljatuotteiden ohella.

Vähärasvaisuudella myös kielteisiä vaikutuksia

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että vähärasvainen ruokavalio
laihduttaa. Rasvan rajoittaminen saattaa kuitenkin myös vähentää veren "hyvää"
HDL-kolesterolia ja lisätä triglyseridejä, jolloin sydän- ja verisuonitautien
ja tyypin 2-diabeteksen riski kasvaa.

Tanskalaisten MUFObes-tutkimuksessa verrataan kolmen erilaisen ruokavalion
vaikutusta kehon painoon ja elintapasairauksien riskeistä kertoviin
mittareihin. Tutkimuksen terveet ylipainoiset aikuiset jaetaan kolmeen ryhmään.
Yksi ryhmistä noudattaa runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa sisältävää
ruokavaliota. Toisen ryhmän ruokavaliossa rasvaa on niukasti, alle 25
energiaprosenttia. Vertailuryhmän rasvan saanti pysyy keskimääräisen
tanskalaisen saannin tienoilla, 35:ssä prosentissa energiasta. Tutkimuksen
mittareina käytetään muun muassa kehon painoa ja koostumusta, veren
glukoosiaineenvaihduntaa sekä veren rasva-arvoja.

Kelan lihavuustutkija PAULA HAKALA toteaa, että rasvan laadulla on merkitystä,
mutta vähärasvaisuus on silti keskeistä laihtumisessa. -- Parhaat tulokset on
saatu tutkimuksissa, joissa rasvan määrä on noin 25 - 30 energiasta. Tulokset
ovat myönteisiä myös veren rasva-arvojen kannalta, kun rasvan laatu on
kohdallaan, vaikka määrä olisi niukempi, huomauttaa Hakala.

Kasvirasvaa suositellaan kummassakin ruokakolmiossa

Harvardin yliopiston epidemiologi WALTER WILLETIN esittelemä ruokakolmio
rakentuu tyydyttymättömille kasvirasvoille ja runsaskuituisille
hiilihydraateille. Willetin mukaan rasvan osuus ruokavaliossa voi olla jopa 40
- 45 prosenttia, kunhan se on pääosin tyydyttymätöntä. Suuren väestötutkimuksen
tuloksiin nojaten Willet suosittelee ruokavalioon runsaasti kasviksia ja
kasvirasvoja sekä niukasti eläinperäisiä tuotteita. Myös osa hiilihydraateista
eli valkoinen leipä, riisi ja pasta sekä sokeri ja perunat ovat rajoitettavien
listalla.

-- Erona suomalaiseen ruokakolmioon on lähinnä kasvirasvan vahva painottaminen.
Willetin kolmiossa myös pähkinät ovat saaneet näkyvän sijan. Toki nämä ovat
hyviä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Ongelmaksi voi muodostua liiallinen
energiansaanti, joka altistaa lihavuudelle, toteaa Hakala. -- Perunasta ei
kannata sen sijaan tinkiä. Suomessa peruna syödään yleensä keitettynä ja muun
ruuan ohella. Yhdysvalloissa peruna nautittaneen useimmiten valmisteena,
esimerkiksi perunalastuina tai ranskalaisina. Rajoituksen pohjalla ovat
ilmeisesti glykeemisen indeksin luvut, joita ei yksittäisten elintarvikkeiden
kohdalla kannata tuijottaa. Ateriat ovat kokonaisuuksia, jossa yksittäisen
ruoka-aineen indeksillä on vain vähäinen vaikutus, Hakala muistuttaa.

Perinteisessä ruokakolmiossa kaikki viljatuotteet, sekä runsas- että
vähäkuituiset, muodostavat tärkeimmän osan. Kaikki rasvat, sekä tyydyttyneet
että tyydyttymättömät, ovat aivan ruokakolmion huipulla. Niitä tulisi nauttia
vain niukasti. Kolmion mukaisissa nykysuosituksissa kehoitetaan pitämään rasvan
osuus ruokavaliossa alle 30 energiaprosentin ja huolehtimaan kuitupitoisten
hiilihydraattien runsaasta saannista (55 - 60 prosenttia energiasta).
Proteiinia suositusruokavaliossa on 15 - 20 prosenttia. Sokerin saanti tulisi
pitää kohtuullisena.

Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen uusimisen tarpeen
arviointi aloitetaan tulevana syksynä. Hakala ei näe kuitenkaan syytä
radikaaleihin muutoksiin. -- Rasvoja suositellaan niukasti, mutta nimenomaan
kasvirasvojen käyttöön kehoitetaan nykyisinkin. Samoin täysjyväviljan. Ehkä
niiden asemaa voisi vielä korostaa ruokaympyrässä ja -kolmiossa, pohtii Hakala.
(Finfood)

Lisätietoa:
MUFObes -tutkimuksen kotisivut (tanskaksi): http://www.mufobes.dk/?show=forside
Harvardin yliopiston kansanterveystieteen kotisivut, ruokakolmiot
(englanniksi): http://www.hsph.harvard.edu/facres/wlltt.html
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kotisivut:
http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/