Asiantuntija: Ravitsemussuositukset johdattavat kohti ekologisempaa ruokavaliota

05.09.2013
Ekologinen ja terveyttävä edistävä ruoka ovat pitkälti samansuuntaisia. Näin linjataan lokakuussa julkaistavissa uusien pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa. Neuvotteleva virkamies Heli Kuusipalo sosiaali- ja terveysministeriöstä kiteyttää: "Lisää kasviksia, täysjyväviljaa ja lähiruokaa ja vähemmän punaista lihaa."

Ekologisuus toteutuu Kuusipalon mukaan suosimalla lähellä tuotettua ja kauden mukaista ruokaa.

"Tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon läheltä saatavaa sesonkiruokaa."

- Tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon läheltä saatavaa sesonkiruokaa, kuten marjoja, vihanneksia, juureksia ja hedelmiä, ja myös säilöä niitä talven varalle. Kasvisruokapäiviä suositellaan ja ruokaa tulisi hankkia ja ottaa lautaselle vain sopiva määrä, jotta sitä ei joutuisi niin paljon roskiin, Kuusipalo toteaa ministeriönsä blogissa.

Joustavasti kohti kasvisvärejä

Suosituksissa kannustetaan edelleen lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossa. Suomalaiset eivät vielä syö ihan nykyisenkään suosituksen mukaista 500 grammaa kasviksia päivässä. Uusia suosituksia ei olekaan laadittu pelkästään kasvissyönnin pohjalle. Kuusipalon mukaan kyse on realismista.

"Kaikki eivät halua siirtyä kasvisruokaan."

- Kaikki eivät halua siirtyä kasvisruokaan ja siksi meillä on oltava sellainenkin suositus, joka sisältää punaista lihaa, hän sanoo.

Ravitsemussuosituksissa lähdetään siitä, että kaikki tarpeellinen saadaan normaaliruuasta. Suomessa täydennystä vaatii vain D-vitamiini. Esimerkiksi Tanskassa sitä ei taas tarvitse lisätä maitoon, koska siellä syödään paljon enemmän kalaa kuin meillä keskimäärin.

Suomen suositus tammikuussa 2014

Pohjoismaiden yhteinen ravitsemusnäkemys muokataan kussakin Pohjolan maassa tarkemmiksi kansallisiksi ohjeiksi.  Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisee kotimaiset suositukset 23. tammikuuta 2014.

Muokataan kussakin Pohjolan maassa tarkemmiksi kansallisiksi ohjeiksi.

Kuusipalon mukaan tiedonvälitys etenee vuonna 2014 monella taholla. Neuvottelukunta viestii suosituksista yleisesti. Järjestöt, kuten Kuluttajaliitto ja Ruokatieto, tekevät omia jalkautustoimiaan eri ikäisille ja taustaisille ihmisille ja useisiin viestintäkanaviin.

Suositusten paikallistamisesta antaa vihiä viime vuosina omaksuttu itämeren ruokavalio. Kuusipalo vinkkaa, miten terveellisen Itämeren ruokavalion voi koostaa kuten perinteisen Välimeren ruokavalion: käytetään täältä löytyviä raaka-aineita, muun muassa herneitä, juureksia, sipulia ja kaaleja. Oliiviöljyn voi korvata rypsiöljyllä ja italialaiset kausihedelmät marjoilla, omenilla ja luumuilla.

Viljoista kannattaa hänestä suosia ruista, kauraa, ohraa ja täysjyvävehnää ja maitotuotteista vähärasvaisia ja rasvattomia vaihtoehtoja. Eläinproteiinin parhaita lähteitä ovat kala, riista ja siipikarja.

Tiedeyhteisön yhteinen näkemys

Lokakuun alussa julkaistavat uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset edustavat tiedeyhteisön yhteistä näkemystä, Kuusipalo korostaa.

Asiantuntijaryhmät ovat kartoittaneet eri ravintoaineisiin liittyvää kansainvälistä tutkimusta.

Suositusten pohjana on neljän vuoden työ, jonka aikana asiantuntijaryhmät ovat kartoittaneet eri ravintoaineisiin liittyvää kansainvälistä tutkimusta ja laatineet niistä yhteenvedot. Suomessa valmisteluun ovat osallistuneet Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja kaikki yliopistot, joissa tehdään ravitsemustutkimusta.

Suomen asiantuntijajäsenet ovat ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta ja dosenttia Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. (Ruokatieto)