Chianti Classicon alueella syntyy myös luomuviiniä

09.10.2008
Chianti Classicosta on tullut laatuviinien tuotantoalue vasta 1990-luvulla käynnistyneen kehityksen myötä. Monet tuottajat noudattavat viininteossa luonnonmukaisia menetelmiä, mutta vain harva on hankkinut viineilleen luomusertifikaatin. Caparsan tila kuuluu näihin harvoihin.
(Radda in Chianti, Toscana, Italia) Chianti Classicon viinialueella Toscanassa
tehdään myös sertifioitua luomuviiniä. Radda in Chiantissa, 450 metrin
korkeudessa sijaitsevissa viinitarhoissa kypsyvät Sangiovese-rypäleet Caparsan
viinejä varten.

Caparsa on pieni tuottaja, vuosituotanto jää alle 20 000 pulloon, kun alueen
tunnetuimpien viinitalojen kuten keskiajalta asti viiniä tehneiden Antinorin ja
Barone Ricasolin tuotanto lasketaan miljoonissa pulloissa. Pelkästään Chianti
Classicon alueella on yli 300 pullottajaa, joten joukkoon mahtuu hyvin
erilaisia viinejä. Chiantin viineille on tyypillistä kuivuus ja hapokkuus,
joten yhteistä niille on, että ne vaativat aina ruokaa seurakseen.

Caparsan valtteja ovat perinteisten rypälelajikkeiden ja menetelmien käyttö.
Sangiovese-rypäle, joka on koko toscanalaisen viinituotannon perusta, pääsee
oikeuksiinsa etenkin tilan ykköstuotteessa, sataprosenttisesti Sangiovesesta
tehdyssä yhden palstan cru-viinissä. Chianti Classicossa ja Chianti Classico
Riservassa tulee määräysten mukaan olla vähintään 80 prosenttia Sangiovesea,
loppu voi koostua esimerkiksi alueella nykyään suosituista kansainvälisistä
lajikkeista kuten Merlot'sta ja Cabernet Sauvignonista.

Perinteiden lisäksi Paolo Cianferoni noudattaa tuotannossa luonnonmukaisia
periaatteita: tilalla ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita tai muita kuin
luonnosta peräisin olevia lannoitteita.

- Kupari- ja sulfiittipohjaisia torjunta-aineita käytetään niin vähän kuin
mahdollista. Myös viinintuotannossa välttämätön rikkilisä on mahdollisimman
pieni, kertoo Ville Tuomola, joka työskentelee Caparsan myymälässä.

Tuomola viettää Toscanassa sapattivapaata. Caparsan tila ja sen tuotteet ovat
tulleet hänelle tutuiksi viimeisen vuoden aikana.

- Viini on maataloustuote, jota ei kannata ottaa liian vakavasti. Määrällisesti
viiniä juodaan täällä edelleen paljon - aina ruuan kanssa, Tuomola toteaa.

Luomusertifikaattia ei pidetä kaupallisesti merkittävänä

Chianti Classicon alue on muuttunut vasta viimeisten 10 - 15 vuoden aikana
massaviinien tuottajasta niin sanottujen huippuviinien valmistajaksi.

- Kun hehtaarisadot pienenevät, lähestytään luonnonmukaista tuotantoa, toteaa
tuoteasiantuntija Jukka Sopenperä Alkosta.

Hänen mukaansa luonnonmukainen tuotanto on yleistynyt, ja sitä on periaatteessa
paljon, mutta tarkkoja lukuja on mahdoton kertoa, sillä edes tuottajat itse
eivät tee numeroa luomusta.

- Valtaosalla huipputuottajista menetelmät ovat luonnonmukaisia, mutta he eivät
ole rekisteröityneet luomutuottajiksi. He eivät näe luomussa kaupallista arvoa.
Sen sijaan pienet, uudet tuottajat uskovat luomun kaupalliseen potentiaaliin,
Sopenperä toteaa.

Alan vanhat tekijät pitävät suomalaisasiantuntijan mukaan luonnonmukaista
tekemistä itseisarvona, se on tapa toimia, mutta siitä ei välttämättä tule edes
mainintaa viinipullon etikettiin.

Sangiovese-rypäle luonteikkaimmillaan

Caparsan päätuote on punaviini. Tilan laatuluokkaan DOCG Chianti Classico
kuuluvat punaviinit ovat nimenomaan ruokaviinejä. Caparsa valmistaa myös
valkoviiniä, vin santoa, grappaa ja oliiviöljyä. Repertuaari on tyypillinen
kaikilla paikallisilla viinitiloilla.

Punaviineistä arkisempi on Caparsino, jonka käyminen tapahtuu betonisäiliöissä.
Caparsino kypsytetään 1 800 litran tammisammioissa. Sangiovese-rypäleen osuus
tästä viinistä on noin 90 prosenttia, loppu on paikallisia rypäleitä Canaioloa
ja Malvasia Neraa.
Teollista hiivaa tai viinin makua pehmentävää arabikumia Caparsan tilalla ei
käytetä. Sen sijaan viinejä ikäännytetään hieman tavanomaista pidempään,
esimerkiksi nuorin tällä hetkellä myynnissä oleva Caparsino on vuodelta 2005.

- Näin syntyy luonteikkaita viinejä vuoden sadon mukaan, Tuomola toteaa.

Erityisen luonteikas, aloittelevalle viininharrastajalle jopa haastava, on
yhden tarhan viini Doccio a Matteo. Se on pienissä, 225 litran tammitynnyreissä
kypsytetty viini, jossa on tuhtiutta ja mausteisuutta. Alun perin tämä viini on
tehty pelkästään Sangiovese-rypäleestä, mutta vuosikerroissa 2004 ja 2005 on
mukana noin viisi prosenttia Colorinoa.

- Tila on ollut suvulla vuodesta 1965, joten isäntä tietää millaisia rypäleitä
miltäkin palstalta tulee. Lisäksi hän tekee jatkuvasti pieniä koe-eriä, Tuomola
valottaa.

Etelärinne ei Caparsan tiluksilla olekaan parhaiden rypäleiden kasvupaikka.
Doccio a Matteo -viinin Sangiovese ei kasva paahteessa, vaan sen annetaan
kypsyä maltillisesti ja rypäleet kerätään hieman muuta satoa myöhemmin.
Kasvupaikka vaikuttaa siihen, millainen happo-sokeri-tasapaino rypäleillä on ja
millainen alkoholin ja hapokkuuden suhde viiniin syntyy, Tuomola kertoo.

Tilan isännän kunnianhimosta kertovat italialaisten viiniraamattujen hyvät
ranking-pisteet. Doccio a Matteon vuosikerta 2000 on noteerattu Gambero
Rossossa kolmella lasilla eli ylimmillä pisteillä. (Finfood)