Normaali versio

Efsa: Eurooppalaiset saavat tarpeeksi proteiinia ruuastaan

20.02.2012
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa julkisti lausuntonsa eri-ikäisten ihmisten proteiinin tarpeesta helmikuun alussa. Kaikenikäiset eurooppalaiset saavat ruuastaan yleensä riittävästi proteiinia terveyden ylläpitoon.

Lausunnossa annetaan proteiinin suositeltavan saannin viitearvot neljälle ihmisryhmälle: lapsille imeväisistä nuorisoon, raskaana oleville, imettäville sekä muille aikuisille. Ne sisältävät turvamarginaalin minimitarpeeseen verrattuna.

Miehet, naiset, urheilijat ja ikääntyneet samassa nipussa

Efsan mukaan lapset ja nuoret tarvitsevat proteiinia 0,83–1,31 grammaa painokiloa kohden päivässä iän mukaan. Aikuisille suositus on 0,83 g/kg. Tämä koskee myös ikääntyneitä.

Terveille aikuisille proteiinin minimitarve on 0,66 grammaa painokiloa kohden. Tieto pohjautuu typpitasapainotutkimuksiin. Tästä on saatu sekaruokavaliota koskeva proteiinisuositus 0,83 g/painokilo, joka ottaa huomioon myös proteiinin hyväksikäytettävyyden. Suositus on sama miehille ja naisille.

Suuremmasta proteiinin saannista ei näyttäisi olevan urheilijoillekaan hyötyä lihasten kasvun kannalta. Näyttö ei ole riittävää myöskään siitä, että suuremmasta proteiinimäärästä olisi hyötyä iän myötä etenevän lihaskadon ehkäisyssä.

Turvallista ylärajaa ei annettu

Olemassaolevan tiedon valossa ei ollut mahdollista määrittää proteiinin suurinta turvallista saantimäärää. Aikuisilla turvallisena ylärajana voidaan kuitenkin pitää määrää, joka on kaksinkertainen suositeltavaan saantiin nähden eli noin 1,6 grammaa painokiloa kohden päivässä.

Valtaosa eurooppalaisista saa proteiinia ravinnostaan riittävästi, jopa runsaasti. Miesten proteiinin saanti on välillä 67–114 grammaa ja naisten 59–102 grammaa päivässä.

Tärkeimmät eurooppalaisten proteiinin lähteet ovat liha ja lihavalmisteet, viljavalmisteet sekä maitovalmisteet. Proteiineista elimistö saa tarvitsemansa typen sekä aminohapot, joita käytetään ensisijaisesti kasvuun ja kudosten ylläpitoon.

Ikääntyneiden ruokavalioon proteiinia

Ikääntyneille päädyttiin antamaan sama suositus kuin nuoremmille aikuisille osin siksi, ettei ole riittävästi tietoa terveiden iäkkäiden proteiinin tarpeesta. Sen määrittelyä haittaavat tekijät, jotka vaikuttavat proteiinin hyväksikäyttöön.

Ruuan sisältämän proteiinin hyväksikäyttöä lisäävät proteiinin hyvä aminohappokoostumus ja saanti pitkin päivää sekä liikunta. Jotta proteiini käytetään kasvuun ja kudosten uusiutumiseen, ruuasta pitää saada lisäksi riittävästi energiaa.

Ikääntyneiden ravitsemuksesta väitellyt elintarviketieteiden tohtori Merja Suominen on samaa mieltä siitä, että terveiden ikääntyneiden proteiinin tarpeesta ei vielä tiedetä tarpeeksi. Lisäksi sairaudet lisäävät proteiinin tarvetta.

- Tutkimusnäyttöä on siitäkin, että terveille suositeltu proteiinimäärä ei riitä lihaskadon ehkäisyyn. Esimerkiksi Morleyn ja kumppaneiden viime vuonna julkaistun kokooma-artikkelin mukaan iäkkäiden lihasten ylläpidolle voisi olla hyväksi, jos proteiinin saanti olisi 1,0 grammasta jopa 1,5 grammaan painokiloa kohden päivässä ja lihaksia myös harjoitetaan, Suominen sanoo.

Ikääntyneillä proteiinin saantia kannattaa kaikesta huolimatta korostaa. Proteiinipitoisilla ruuilla on hyvä olla ruokavaliossa korostettu asema, koska ikääntyneen ruokamäärät voivat olla pieniä huonon ruokahalun, vähäisen liikunnan ja vähentyneen energiantarpeen vuoksi.

Raskaus ja imetys sujuvat Suomessa nykysaannilla

Efsan lausunnon mukaan raskauden aikana proteiinin tarve kasvaa ensimmäisellä kolmanneksella yhden gramman, toisella yhdeksän grammaa ja kolmannella 28 grammaa päivässä aikuisten normaalitarpeeseen verrattuna. Myös imetys lisää naisen proteiinin tarvetta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana lisätarve on 19 grammaa ja sen jälkeen 13 grammaa päivässä.

Dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että meillä raskauden ja imetyksen aikana ei tarvitse yleensä ottaa neuvolassa puheeksi lisäproteiinin tarvetta.

- Raskauden ja imetyksen aikainen lisäääntynyt proteiinin tarve on mainittu suomalaisissa suosituksissa. Samalla kuitenkin todetaan, ettei tämä aiheuta erityistoimenpiteitä, koska suomalaisnaisten proteiinin saanti on keskimäärin runsasta, Schwab toteaa.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan puutetta proteiinista voi olla lähinnä vegaaniruokavaliota noudattavilla äideillä sekä pitkäaikaissairailla ja huonosti syövillä vanhuksilla.

Pohjoismaissa pureudutaan myös proteiinin tarpeeseen

Valmisteilla oleva päivitys uusiksi pohjoismaisiksi ravitsemussuosituksiksi ei hyödynnä Efsan työtä.

- Teemme systemaattiset kirjallisuusselvitykset sekä proteiinista sekä raskaana olevien ja imettävien ravitsemuksesta, projektityöryhmässä mukana oleva Ursula Schwab sanoo.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset valmistuvat noin vuoden kuluttua. Suomalaiset ravitsemussuositukset päivitetään niiden pohjalta vuonna 2013.

Näkyvät meillä lähinnä pakkausmerkinnöissä

Euroopan unioni päivittää parhaillaan ravintoaineiden viitearvoja. Lausuntojen pohjana on käytetty viimeisintä tieteellistä tietoa, eri kansallisten viranomaisten tuottamaa tietoa ravinnonsaannista sekä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestö WHO:n, suosituksia.

Lisäksi asiantuntijat, viranomaiset ja muut asianosaiset ovat saaneet kommentoida suosituksia. Viitearvoissa yhdistetään nämä tiedot.

Ravintoaineiden turvallisen saannin viitearvoja laaditaan poliitikkojen avuksi. Ne näkyvät meillä lähinnä pakkausmerkintöjen viitearvoina. Joissakin EU-jäsenvaltioissa niitä käytetään myös, kun mietitään kansallisia kansanterveyden tavoitteita, kun laaditaan suosituksia terveyttä edistävien elintarvikkeiden valintaan ja kun päätetään kuluttajille suunnattujen kansanterveyshankkeiden ja tiedotuskampanjoiden sisällöstä.

Pari vuotta sitten EU-tasolla päivitettiin hiilihydraattien, kuidun, rasvojen ja veden saannin viitearvot. Työ jatkuu tänä vuonna energiantarpeen parissa ja vasta sitten otetaan kantaa vitamiinien ja kivennäisaineiden tarpeeseen. (Ruokatieto – Taina Luova)

Efsa julkisti viitearvot hiilihydraateille, kuiduille, rasvoille ja vedelle (12.4.2010)

Muualla verkossa:
Efsa:Dietary reference values and dietary guidelines
Ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemussuositukset raskaana oleville, imettäville ja pikkulapsille 2005
Ravitsemusneuvottelukunta: Ikääntyneiden ravitsemussuositukset 2010

Morley JE, Argiles JM, Evans WJ et al: Nutritional recommendations for the management of sarcopenia. J Am MEd Dir Assoc 2010;11:391–396