Gastronomiset alueet liittävät ruuan kasvualueensa maaperään ja kulttuuriin

27.05.2013
Ruotsi aikoo tuoda esiin omat Champagnen ja Parman kaltaiset ainutlaatuiset ruoka-alueensa. Ruokamaa-ohjelmansa kautta naapurimaan hallitus aikoo käyttää lähes puoli miljoonaa euroa vuoden 2014 loppuun mennessä kartoittaakseen omien ruoka-alueidensa alkuperäisrotuja ja –lajikkeita sekä omimpia viljelykasveja ja niiden käyttöä.

"Tuotetaan oikeita tuotteita oikeissa paikoissa ja paketoidaan ne sopivalla tavalla."

Maaseutuministeri Eskil Erlandsson sanoi, ettei mikään estä Ruotsia tekemästä samaa kuin esimerkiksi kuuluisa Champagnen alue Ranskassa. Hänestä gastronomiset alueet voivat tukea ruokamaata alhaaltapäin. Viineistä tuttu käsite terroir laajennetaan kaikkiin raaka-aineisiin.

- Tuotetaan oikeita tuotteita oikeissa paikoissa ja paketoidaan ne sopivalla tavalla. Tämä voi olla suuri mahdollisuutemme luoda maaseudulle työpaikkoja ja myydä aivan ainutlaatuista ruokaa, Erlandsson maalailee Ruotsin hallituksen tiedotteessa.

Nimisuoja ja maatiaismielisyys markkinointiin

Gastronomisten alueiden tarkoitus on lisätä maaseudun elinvoimaa ja ruuan alkutuottajien työstään saamaa korvausta kytkemällä ruuan ja sen ominaisuudet maantieteellisen alueen luonnonoloihin ja kulttuuriin.

Maatalousvirasto Jordbruksverketin tehtäväksi on annettu muun muassa kartoittaa, mitkä paikalliset ruokatuotteet sopisivat markkinoitavaksi EU:n nimisuojajärjestelmään kuuluvan suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän alla.   

Maatiaisrotujen ja –lajikkeiden gastronomisia ominaisuuksia aiotaan selvittää ja kirjata ylös.

Maatiaisrotujen ja –lajikkeiden gastronomisia ominaisuuksia aiotaan niin ikään selvittää ja kirjata ylös. Maatiaisia on myös tarkoitus saattaa helpommin ammattiviljelijöiden ja kotitarveviljelijöiden käyttöön.

Ruotsin visiota uudesta ruokamaasta viestitään tänä vuonna muun muassa julkaisemalla joka päivä yksi hyvä ruokauutinen tarkoitusta varten avatulla verkkosivustolla. (Ruokatieto)