Geenitutkimus tukee tietämystä terveellisestä ruokavaliosta

15.05.2014
Geenitason tutkimus tukee perinteisen ravitsemustutkimuksen tietoa ruokien terveysvaikutuksista. Vielä ravinnon ja geenien yhteisvaikutuksista ei tiedetä niin paljon, että yksilöllisiä ruokavalio-ohjeita voitaisiin antaa. Myös eettisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien ymmärrystä tarvitaan.

Ravinnon ja geenien yhteisvaikutuksia on tutkittu kiivaasti reilut kymmenen vuotta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tutkimusta tehdään sekä nutrigenetiikan että nutrigenomiikan alueella.

Uuden tieteenalan toivotaan antavan vastauksia esimerkiksi siihen, keillä on kroonisten sairauksien riskitekijöitä ja voitaisiinko riskiä pienentää yksilöllisesti suunniteltujen ruokavalio- ja hoito-ohjeiden avulla.

Terveet elintavat peittoavat riskigeenit

Nutrigenetiikka tutkii, miten ihmisen perimän vaihtelu vaikuttaa siihen, millaisia vaikutuksia ruualla on terveyteen. Nutrigenomiikka puolestaan tutkii, miten ruoka vaikuttaa geenien toimintaan. Ruoka voi aktivoida tai hillitä geenien toimintaa. Samaan asiaan viittaa myös termi ravitsemustieteellinen systeemibiologia.

Ruoka voi aktivoida tai hillitä geenien toimintaa.

Dosentti Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että geenit selittävät osittain esimerkiksi ravinnon vaikutusta lihomisalttiuteen.

Jos henkilö, jolla on painon suhteen tietty riskigeeni, käyttää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, hänen painonsa nousee. Niillä, joilla riskigeeniä ei ole, paino säilyy ennallaan runsaasta rasvan käytöstä huolimatta.

- Jos taas perimältään lihomiselle alttiit syövätkin vain vähän tyydyttynyttä rasvaa, he ovat hoikempia kuin muut. Riskigeenit eivät estä elintapojen myönteistä vaikutusta painoon. Elintavoilla ja ruokavaliolla voidaan geeneistä huolimatta vaikuttaa riskiin, Kolehmainen selittää.

"Geenit selittävät vain hyvin pienen osan yksilöiden välisistä painoeroista."

Kolehmainen huomauttaa, että kaiken kaikkiaan geenit selittävät vain hyvin pienen osan yksilöiden välisistä painoeroista. Tällä hetkellä tunnetut painoon vaikuttavat geenit selittävät painonvaihtelusta vain 1,45 prosenttia.

Suositeltava ruokavalio sopii geeneillekin

Nutrigenomiikkaan painottuva tutkimus osoittaa, että geenien ilmentymistä sääteleviä ravintoaineita on paljon. Esimerkiksi ravinnon rasvat, hiilihydraatit, proteiinit, D- ja E-vitamiini sekä kalsium ja rauta vaikuttavat geenien toimintaan.

Ravitsemussuositusten mukainen, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on turvallinen valinta myös silloin, kun haluaa vaikuttaa omien geeniensä toimintaan myönteisellä tavalla.

Kolehmaisen mukaan terveellinen, pohjoismainen ruokavalio hillitsee muun muassa elimistön tulehdusreaktioihin liittyvien geenien toimintaa.

Geenit vaikuttavat myös makumieltymyksiin

Yksi ei voi sietää kasvisten hieman karvasta makua, toinen taas pistelee kasviksia poskeensa helposti puoli kiloa päivittäin. Yhä enemmän tiedetään siitä, että myös makumieltymykset ovat osittain geneettisesti säädeltyjä.

Makumieltymysten perinnöllisestä taustasta viime syksynä väitellyt tutkija Outi Törnwall Helsingin yliopistosta kertoo, että karvaan maun maistamiseen liittyviä geenejä on tutkittu eniten. Kovin paljon niistäkään ei vielä tiedetä.

- Mieltymys makeaan selittyy noin 50-prosenttisesti geeneillä, mieltymys suolaiseen sen sijaan ei periydy, Törnwall summaa tietoja.

Ympäristötekijöillä yhtä iso rooli

Törnwall selvitti omassa väitöskirjassaan geenien roolia happamien ja polttavien ruokien miellyttävyydessä. Noin puolet happamien ja polttavien ruokien miellyttävyyseroista selittyi geneettisillä tekijöillä. Loppu on kokemuksen, ympäristön ja oppimisen muovaamaa.

Puolet happamien ja polttavien ruokien miellyttävyyseroista selittyi geneetiikalla.

- Makumieltymysten perinnöllisen taustan tutkimus antaa lisää tietoa siitä, että mieltymys erilaisiin ruokiin selittyy osittain geeneillä, eikä kaikki tule opittuna kotoa. Ympäristötekijöillä on kuitenkin vähintään yhtä iso rooli, Törnwall toteaa.

Marjukka Kolehmainen ja Outi Törnwall puhuivat tiistaina Helsingissä järjestetyssä Elintarvikepäivässä, joka on elintarvikealan suurin vuosittainen koulutustapahtuma. Elintarvikepäivään osallistui tänä vuonna noin 800 alan ammattilaista. Tapahtuman järjestää Elintarviketeollisuusliitto ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)