Hamppu palaa ruokapöytään

13.05.2013
Öljyhamppu on kuuden vuoden katkon jälkeen palautettu EU:n tukikelpoisten viljelykasvien listalle. Hampulla uskotaan olevan paljon käyttömahdollisuuksia ihmisten ruokapöydän lisäksi kuidun raaka-aineena, tuotantoeläinten rehuna ja jopa lääkkeenä.

Hamppu on vanha ja maailmassa laajasti kuitukäytössä ollut viljelykasvi. Hamppua kasvatettiin kuitukäyttöön myös Suomessa, mutta sen siemen ostettiin Venäjältä, koska silloiset lajikkeet eivät tuottaneet siementä meidän viileässä ilmastossamme.

Öljyhamppua kokeiltiin 2000-luvun alussa

1990-luvulla farmaseuttisen kemian dosentti James Callaway jalosti uuden, Suomen oloissa kukkivan ja siementävän Finola-lajikkeen. Hän johtaa hampun kylvösiementä välittävää Finola Ky:tä Kuopiossa.

Rasvahappoja jo pitkään tutkineen Callawayn kiinnostus kehitystyöhön alkoi, kun hän oli havainnut tutkimuksissaan siementen korkean ravitsemuksellisen laadun. Vuonna 2003 Finola oli ensimmäinen EU:n tukilistalle päässyt öljyhamppulajike ja sen viljely oli alkanut Suomessa. EU joutui luomaan öljyhamppu-käsitteen ja -luokan.

Vuonna 2006 lajike poistettiin listalta, koska liian myöhään tehtyjen mittausten vuoksi kasvista löydettiin liian korkeat huumausaine- eli THC-pitoisuudet. Evira analysoi vuosittain Suomessa viljeltyjen hamppulajikkeiden THC-pitoisuuksia.

EU-tuki öljyhampun viljelylle palautettiin vuonna 2011 ensin vain Suomeen.

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotisten kokeiden avulla voitiin kuitenkin osoittaa, että jos kokeet tehdään EU-säännösten mukaisesti, THC-pitoisuudet ovat alle sallitun 0,2 prosentin rajan.

EU-tuki Finola-lajikkeen viljelylle palautettiin vuonna 2011 ensin vain Suomeen, ja tänä keväänä se laajennettiin takaisin koko EU:n alueelle.

Ihanteellinen rasvahappokoostumus

- En ollut uskoa silmiäni, kun näin tulokset siemenanalyysin rasvahappokoostumuksesta, kertoo James Callaway. 

Hampunsiemenestä löytyvät kaikki ihmiselle välttämättömät amino- ja rasvahapot.

Rasvahapoista 80 prosenttia on monityydyttymättömiä. Hamppuöljyn omega-6- ja omega-3-rasvahappojen suhde on 2:1, eli sama kuin terveessä ihmiskudoksessa. Öljyssä on myös ravinnosta harvemmin löytyvää, mutta tärkeää gammalinoleenihappoa eli GLA:ta sekä stearidonihappoa.

Callaway kutsuukin hamppua ravintoarvoiltaan Pohjolan soijaksi ja riisiksi.

Hamppuöljyssä on myös paljon E-vitamiinia sekä laadukasta proteiinia, joka imeytyy hyvin, Callaway kertoo.

Callaway kutsuukin hamppua ravintoarvoiltaan Pohjolan soijaksi ja riisiksi, sillä hamppu sisältää niiden molempien hyvät ominaisuudet. Hampunsiemenet ovat myös helppokäyttöisiä, koska niitä ei tarvitse kypsentää.

Atoopikoille ja urheilijoille

Kuopion yliopistossa tehdyt kliiniset kokeet osoittivat, että hampunsiemenöljyä nauttineet atoopikot kärsivät verrokkiryhmää vähemmän atopian oireista eli kuivasta ja kutiavasta ihosta. Annostus oli kaksi ruokalusikallista päivässä.

Oireiden helpottuminen johti atopialääkityksen vähentämiseen. Atoopikon oman elimistön kyky omega-6:n ja omega-3:n aineenvaihduntaan on heikentynyt.

Hamppu on Callawayn mukaan myös soijaa parempi proteiininlähde kasvissyöjille ja urheilijoille. Paikallisesti viljelty hamppu voisi korvata tuontisoijaa tuotantoeläinten rehussa.

Monipuolisesti suoraan ruokaan

Siemenjauhetta voi lisätä taikinoihin tai esimerkiksi smoothieen.

Ruuanlaitossa hampunsiemeniä ja hamppuöljyä voi käyttää monella tavalla. Ruokaöljyn lisäksi myynnissä on jo ainakin kuorittuja siemeniä, proteiinijauhetta ja levitteitä.

Siemenien pähkinäinen maku syvenee paahtamalla, ja siemenjauhetta voi lisätä taikinoihin tai esimerkiksi smoothieen.

Callawayn perheen suosikki on salaatinkastike, jossa on puolet öljyä, neljäsosa etikkaa ja neljäsosa soijakastiketta. Paistamiseen hamppuöljy ei kuitenkaan sovellu. Callaway toivoo, että joku alkaisi Suomessakin valmistaa hampusta tofua ja kasvismakkaraa. Tuontituotteina niitä jo löytyy.

Ranska Euroopan suurin hamppumaa

Maaseutuviraston tietojen mukaan hamppua viljeltiin Suomessa vuonna 2012 lähes 190 hehtaaria, josta suurin osa, 148 hehtaaria, oli öljyhamppua.

"Alkuinnostuksen jälkeen tukea on Suomessa haettu hampulle hyvin vähän."

Maaseutuelinkeino-osaston yksikönjohtaja Vesa Perätalo kertoo, että hamppu on pellavan ohella saanut kuitukasvien jalostustukea, mutta erityistuki on lopetettu.

- Alkuinnostuksen jälkeen tukea on Suomessa haettu hampulle hyvin vähän, Perätalo toteaa.

Ranskassa hamppua viljellään EU-maista eniten. Kuituhampun viljelyala oli siellä Eurostatin mukaan viime vuonna 10 000 hehtaaria. Seuraavaksi eniten kuituhamppua viljellään Hollannissa, viime vuonna 1 300 hehtaarilla. Eurostatin tilastossa ei ole ilmoitettu erikseen öljyhamppua.

Suomessa kiinnostusta uusiin viljelykasveihin

James Callaway on vaimonsa Anita Hemmilän kanssa myös yrittäjä. Heidän Finola ky:nsä keskittyy tuottamaan Finola-lajikkeen sertifioitua kylvösiementä. Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto Evira vastaa kylvösiemenen sertifioinnista ja siihen tarvittavista itävyys- ja puhtausmäärityksistä.

Callaway ja Hemmilä kertovat jättävänsä suosiolla varsinaisen elintarviketuotannon alan osaajille.

Hampun viljelyyn saattaa vieläkin liittyä asenteellisia ongelmia hampun huumausaineimagon vuoksi. Callaway ja Hemmilä toteavat kuitenkin, että suomalaiset viljelijät eivät ole sitä hätkähtäneet, vaan he etsivät koko ajan uutta ja ovat ennakkoluulottomia uusien viljelykasvien suhteen. (Ruokatieto - Anja Hiltunen)